lauantai 23. kesäkuuta 2012

Oonuska hyppää

Oonan "kesäloma" Kiikassa on sujunut oikein rattoisasti: lauduntamista ja oleskelua hyvässä seurassa suurilla laitumilla sopivalla aktiviteetillä höystettynä. Syystäkin Oona vaikuttaa oikein tyytyväiseltä ja tasapainoiselta. Uusia maastoja on tullut tutkittua niin ratsain kuin ajaenkin. Oona on siitä mukava, ettei stressaa yksin vieraisiin maastoihin lähtemistä vaan menee mielellään, oli lenkkiseuraa tai ei. 




Jonkin verran on tullut opiskeltua uusia juttuja myös sileällä työskentelyssä. Myös ystäväni on kokeillut Oonaa ja perusasioita on hiottu hyvässä, kokeneemman ohjauksessa. Kun itsekseen ratsastelee, saattaa helposti keskittyminen herpaantua, jolloin ns. "omia tyylejä" alkaa syntyä. Siksi on paikallaan, että joku ulkopuolinen välillä tarkastelee asioita ja auttaa ratsukkoa kehittymään oikeaan suuntaan.




Juhannusaaton hellessään helliessä Oona saikin esitellä hyppytaitojaan ystävälleni, jolta saimme sitten asiantuntevaa opastusta tähänkin touhuun. Oonalla on hypätty loppujen lopuksi aika vähän: Roosa kun hyppää mieluummin Bertalla ja itse taas en ole niin kiinnostunut hyppäämisestä. 

 
Alkuverryttelyn jälkeen ensimmäisissä hypyissä selvisi, että tiikerinloikkia harrastava Oona ei käytä hypyissä selkäänsä ollenkaan, vaan ikään kuin syöksyy esteen yli. Suuren ristikon avulla Oonakin oppi ponnistamaan oikein. Tosin ponnistuspaikka on vielä jokseenkin kaukana, mutta selänkäyttöä alkoi hypyissä jo olla. Ja täytyy kyllä sanoa, että hyppy muuttui aivan erilaiseksi. Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua ja kehittymistä. Tässä vaiheessa vauhti taitaa korvata puuttuvan taidon, mutta eiköhän sekin siitä saada ajan kanssa rauhoittumaan, kun hevonen kehittyy.

 
Kiitos ohjeituksesta sekä kuvauksesta!

-Hilla 

2 kommenttia:

  1. Toisinaan on tosiaan ihan paikallaan, että joku muu tarkkailee ratsastusta. Ulkopuolinen huomaa helposti sellaisia asioita, joihin ei itse välttämättä kiinnitä huomiota. :)

    Vaikka meillä ei yleensä muut ratsasta kuin minä, niin silloin harvoin, kun joku uskaltaa hevosen selkään niin olen kyllä tosi tyytyväinen. Näkee itse maasta käsin oman hevosen liikkumisen, sekä kuinka se toimii eri ihmisen kanssa.

    Kivoja kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimen omaan. Miten merkillisiä "vippaskonsteja" sitä voikaan itselleen kehittää! Ja usein ne on sellaisia, joista ei ole vastaavaa hyötyä, näyttävät vaan vieraan silmään typeriltä.

      On kiva katsoa, kun jokun muu ratsastaa omallaan. Ja varsinkin, jos kyseessä on taitavampi ja osaavampi ratsastaja, joka voi heti ensituntumalta sanoa, mitä hevosen kanssa kannattaa seuraavaksi harjoittaa. Näin kehitys menee koko ajan eteenpäin. Tälläisiä tilaisuuksia vaan ei tule usein vastaan, tai järjestelykysymyshän se pikemminkin olisi.

      Tosiaan, itsekin pidän kuvista! Mutta kiitos kuuluu täysin kuvaajalle, joka hienosti osasi käyttää kameraani! :)

      -H

      Poista