lauantai 5. tammikuuta 2013

Siru vauhdissa

"Jos sul lysti on niin kädet yhteen lyö!"
Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, koiranomistajana minulla on tiettyjä "taikasanoja" käytettävissäni. Näillä muutamalla sanalla saa Sirun innostumaan. Kuten kuvista näkee, tänään käytin taikasanaa "mennäänkö metälle?"

Hullukoira vauhdissa

Siru tulee kolosta
Siru nauttii metsässä vapaana hulmuamisesta. Siru on koko ajan kuulolla, vaikka touhuaakin omiaan. Ja kun Siru saa jonkin touhun päähänsä, se ei siitä hevillä luovuta! Tänään Siru oli taas metsätöissä ja aikoi raahata mukaansa puoliksi kaatuneen ja maahan jäätyneen rangan.

"Jaahas, kyllä tämä tästä..."

Vaikka Siru yritti ja yritti, kiskoi ja reuhtoi...
... ranka ei hievahtanutkaan ja pikku koiran oli pakko pettyneenä luovuttaa.
Vaikka puuhommat eivät sujuneetkaan, lumipallojen metsästyksessä Siru on mestari! Lumipalloleikkiä tuntuu karvakorva jaksavan loputtomiin, itse siinä väsyy ja kyllästyy heittelemään kokkareita ennen kuin koira edes voisi kuvitella vielä lopettavansa.


Siru saalistaa lumipalloja
Tämän päiviäsiä kuvia katsellesani, mieleeni juolahti, että eikös viime vuodelta ole hyvin samankaltaisia kuvia Sirusta. Ja niinhän niitä löytyikin ja yllättävän samanlaisissa tilanteissa otettuja. Kokosin niitä tähän yhteen, jotta niistä voisi hieman vertailla Sirun kehitystä ja kasvua. Vasemmalla Siru 6 kk ja oikealla puolella vuotta myöhemmin Siru 1,5 v.


Kaiken tämän lisäksi Siru innostui kovasti hypyistä! Kaatuneen puunrungon yli tuli tehtyä loikka jos toinenkin. Siru osaa myös käskyn "hyppy", jolloin koira singahtaa hienoon loikkaan. Toinen mukava sana metsässä on "kiipee", jolloin Siru katsoo osoittamaani suuntaan ja kiipeää valitsemani kiven tai kannon päälle. Siellä sitä ollaan sitten niin kukkulankuninkaana, kuten tuosta ylemmän kuvasarjan viimeisestä kuvaparista voi havaita. Samoista jutuista Siru innostui vuosi sitten ja innostuu edelleen, vauhtia ja taitoa vaan on tullut huimasti lisää.

Sirun hyppynäytöksiä.
Monesti olen miettinyt, mitä tekisin ilman hevosia. Nyt taas on aika todeta, etten voisi tulla toimeen ilman omaa koiraakaan. Siru vaan on niin ihana ystävä, ja on mukana aivan kaikessa vielä enemmän kuin hevoset.

- Hilla

4 kommenttia:

  1. Ihana tuo kuvasarja 6kk/1,5v. :)

    VastaaPoista
  2. Mä mietin aina välillä blogeja selaillessa, että kenet mä unohdan ja se on tää teidän blogi! Tulee niin harvakseltaan jutut, jotta ne ei näy tuo mulla uusimmissa teksteissä ja sit aina unohdan tulla tänne. Sori! :D

    Siru on vaalentunu kovasti. Mutta niin se oli munki eka koira spk Ebbe. Oli pentuna ihan musta naamasta, mutta aikuisena tais olla vaaleampi ku Siru. Meidän Minca rakastaa kans lumipalloleikkejä. Jotaki samaa ku mun sakemanneissa joskus oli. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mitään, itse selaan vallan blogeja kirjanmerkkien kautta, niin siitä on listaa helppo kurkkia läpi järjestäänsä. :)

      Siruhan oli pikkupentuna melkein musta, mutta täytyy sanoa, että pidän sen nykyisestä värityksestä kovasti. Se on jotenkin erilainen kuin saksanpaimenkoirat yleensä ja ilmeikäs. Lumipallot on parasta talvessa! :D
      -H

      Poista