lauantai 2. maaliskuuta 2013

Voihan valmennussuunnitelma!

Varmasti jokainen meistä on joskus jäänyt kiinni jostaikin, vaikka kuinka asiaa olisi koittanut peitellä ja piilotella. Näin kävi myös meille, sillä matkaratsastusvalmennuksessa paljastui se tosiasia, ettei meillä ole valmennussuunnitelmaa. Ja nyt, kun tässä päästiin jo tunnustamisen makuun, meillä ei ole ikinä, milloinkaan ollut yhtään ainoaa valmennussuunnitelmaa! 

Pahoittelemme kuvien laatua, sillä kamerassa oli vahingossa sisäkuva-asetukset päällä...


Olemme toki nyt jotakin liikutuksia suunnitelleet kisatavotteiden suhteen aina, mutta lähinnä aina "viikko kerrallaan" -periaatteella. Mutta nyt asiaan on tullut muutos! Olemme tehneet Oonalle valmennussuunnitelman, pidämme valmennuspäiväkirjaa ja olemme asettaneet valmennukselle tavotteita. Nyt ajattelin kertoa tämän päivän harjoituksista, joka oli ihan valmennussuunnitelman mukainen, tosin pienellä muutoksella. 

Pohjat olivat mitä parhaat tämän päivän treeniin
Aamulla varustin Oonan matkaratsastusvarusteilla eli menossa mukana Polypad, sykemittarit, mr-suitset ja huolto. Suuntasimme sitten kohti treenipaikkaa. Alkumatka noin 5 km kului kevyseti verrytellessä käynnissä ja hölkässä. Oonalla oli ratsastusloimi yllään, koska pakkasta oli lähtiessä -15 astetta ja pieni tuulenvire alkoi jo käydä, vaikka lähdimme liikenteeseen jo ennen kello kymmentä. 


5 km kohdalla pidimme ensimmäisen "huollon" eli Oonalle tarjottiin juomista ja loimi riisuttiin. Sitten suoritimme ensimmäisen laukkaharjoitteen, joka oli mahdollisimman hidastempoista laukkaa (temmossa on kyllä vielä hiomista...). Laukkaharjoite oli pituudeltaan noin 4 km ja siihen kului aikaa noin 9 minuuttia. Syke pysyi siinä 180 kieppeillä ja loppumatkasta vauhtikin alkoi jo olla tämän tyyppiselle harjoitukselle sopivampaa.

Palauttelin Oona hieman, mutta koska sykkeet laskivat heti alle 100, lähdimme uudestaan samaiselle laukkapätkälle. Ja näin taittui toinen 4 km jo huomattavasti rauhallisemmassa laukassa!

Oona palautui tästäkin heti ja sitten kävelimme noin kilometrin seuraavaan laukkapaikkaan eli läheisen ravitallin treeniradalle, jossa meillä on lupa käydä. Siellä sitten laukkasimme 3,6 km laukkapätkän, jonka jälkeen pidimme palauttavan tauon. Hevonen tuntui hyvältä, joten pienen palauttavan jälkeen jatkoimme vielä yhden 1,8 km kierroksen. 

Hikihän siinä tuli!
Huolsimme Oonan ja laitoimme loimen ja sitten 5 km kotimatkalle rauhallisesti kävellen ja hölkäten ja palautellen. Hevonen oli laukkatreenin aikana pirteä, tosin viimeisellä laukkapätkällä se tuntui jo hieman menevän maitohapoille, mutta rankemmalla treenillähän juuri pyritään parantamaan mm. hevosen maitohaponsietokykyä. 

Loimitus ennen kotiin lähtöä
Tämän päiväinen harjoitus oli selvästi haastavampi kuin aikaisemmat harjoituksemme. Jatkossa olisikin tarkoitus noudattaa valmennuksessa 4 viikon sykliä, jossa 1. viikko on helppo ja 4. viikko vaikeampi eli treenien rasittavuus nousee joka viikolla ja raskaimman viikon jälkeen palataan taas 1. helppoon viikkoon. 


Oona matkalla kotiin
Seuraavaksi Oona starttaa 9.3. Jokioisten kisoissa 30 km alueluokassa, jossa ratsastaja ja huoltaja vaihtavat osia: on Roosan vuoro debytoida matkaratsastuksessa! Tällä pyrimme myös siihen, että saamme tiimimme yhteistyön sujumaan entistä paremmin kun kumpikin tietää, mitä on olla matkaratsastajan trikoissa. Ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, huhtikuussa Vesilahdella starttaamme tasolla 2.4!

- Hilla

6 kommenttia:

  1. 2.4 Here we come!! ;) Hyvä hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä siis nähdään! :D Hienoa hienoa!
      -H

      Poista
  2. Violetit kamppeet sopii Oonalle kuin nenä päähän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Väri keksittiin ihan siitä, kun oltiin ostamassa mr-suitsia Oonalle ja niitähän sai vaikka minkä värisinä! Lopulta pitkän karsinnan jälkeen jäljelle jäi punaiset ja nuo lilat. Ja violetti vei voiton! Nyt onkin sitten ollut oiva tilaisuus varusteurheilla, kun ollaan alettu kokoomaan kasaan yhtenäistä värikokoelmaa varusteissa :D
      -H

      Poista
  3. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan - tuon suunnitelmallisuuden suhteen! Meillä valmennuksesta ja treenauksesta on keskusteltu niin paljon (ja minä olen yleensä se joka ei kuulemma asiasta yhtään mitään ymmärrä.. *huokaisu*), ja vaikkei oikeata tietä onneen ole niin jonkinlainen suunnitelma valmennuksesta on vain eduksi. Sillä voi seurata kehitystä,ja huomaa helpommin meneekö oikeaan vai väärään suuntaan tai mitä pitäisi muuttaa. Harjoituksista saa varmasti myös enemmän irti, kun on pidempiaikaisia tavoitteita. Ja kun asiat kirjaa ylös on aina helppo palata taaksepäin eikä tarvitse kaikkea muistaa.

    Itse ajattelin alkaa pitämään ns. päiväkirjaa (jonka toivottavasti voin sitten teillä näyttää jos meille joskus eksytte) johon alan blogia tarkemmin kirjaamaan asioita. Toki mehän ollaan tavallisia harrastepullasorsia lämpösten kanssa ja ei sinällään kilpailla, mutta ajatuksena olisi oppia pelisilmää hevosesta ja tarkentaa paremmin liikutusta sekä monipuolistaa sitä hevoselle sopivaksi. Tämä myös siksi, ettei itse unohda muita osa-alueita eli sitä miten tärkeää on myös esim. sileällä ratsastaa tai vaikka tehdä puomitehtäviä jne. Ettei aina vain ajattele sitä omaa lajiaan. Toki meillä tätä "ongelmaa" ei noiden kanssa sinällään ole, ja ollaan ihan puskahuutelijoita mutta luulen että ymmärrät mitä tarkoitan.

    Upeaa, että Roosakin pääsee starttaamaan! Tosi hieno idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmin olemme suunnitelleet tosiaan vain viikon kahden tähtäimellä, mutta nyt loimme hieman pidempiaikaisia tavotteita ja koitamme vähän järjestelmällisemmin pyrkiä niihin. Suunnitelmissa onkin nyt sellaisen kalenterin ostaminen, jossa yhdellä aukeammalla on aina yksi viikko ja siinä kirjoitustilaa. Näin pystyy vielä tarkemmin suunnittelemaan mitä aikoo minäkin päivänä tehdä ja sitten kirjata mitä tuli tehtyä. Eihän meilläkään blogissa kerrota kuin harvoista yksittäisistä treeneistä.

      Ymmärrän kyllä. Helposti matkaratsastustreenikin menevät vain maastoköpöttelyksi ilman, että ajattelisi siitä olevan jotakin tiettyä hyötyä. Tai sitten tulee tehtyä aina samalla tavalla eli ravattua aina samainen kohta ja laukattua samat pätkät joka kerta. Itseasiassa tämän kertainen treeni oli oikein hauskaa!

      Roosan piti debytoida jo silloin tammikuussa, mutta kolmenkymmenen asteen pakkanen pilasi suunnitelmat. Nyt uusi yritys! :)
      -H

      Poista