sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Treenailua, hevosmessut ja takatalvi!

Tosiaankin tähän viikonloppuun on mahtunut ohjelmaa ihan mukavasti!

Perjantaina oli jälleen Oonan laukkatreenien vuoro. Suuntasimme tutulle treenipaikallemme, jonne tallilta kertyy matkaa noin viitisen kilometriä. Matkan taitoimme pääasiassa kevyessä hölkässä muutamaa pakollista käyntipätkää lukuunottamatta. Tutulle treenipaikalle käännyttyämme, Oona alkoi jo tohkeissaan tarjota laukkaa ja luvan saatuaan neiti lähti jatkamaan matkaa rauhallisessa laukassa eteenpäin. Siitä on jo muutama viikko aikaa, kun olen itse Oonan kanssa laukkatreeniä suorittanut, Hilla kun on ne hoitanut Oonalla tässä viimiset pari kolme viikkoa, ja sainkin huomata Oonan laukan muuttuneen huomattavasti rauhallisempaan suuntaan! Oli ihanaa saada vain "matkustella" selässä ja nauttia kauniin aurinkoisesta kevätsäästä ilman, että piti koko ajan olla jarruttelemassa hevosta! Laukkasimme Oonan kanssa 4km + 4km pitäen välissä pienen kävelytystauon. Toisen laukkapätkän jälkeen huoltamassa ollut äitini tarjosi Oonalle vielä hieman juomista ennen kotiin lähtöä, ja hyvinhän juoma näytti neidille maistuvan tälläkin kertaa!


Lauantaina minä, Hilla ja äiti suuntasimme sitten Tampereen Hevosmessuille. Paikan päällä olimme vähän ennen yhtätoista, sillä halusimme ehtiä katsomaan yhdentoista jälkeen pidettävän matkaratsastuksen lajiesittelyn! Ehdimme hyvissä ajoin parkkeerata itsemme näytösareenan katsomoon, ennen kuin Oonan ja Hillankin kanssa samaa matkaa Laitilan kisoissa taittanut ratsukko Nea Mikcelsson ja Solomonas astelivat näytösareenalle. Itse lajiesittely oli mielestäni varsin kattava, ainoa asia mikä pisti hieman harmittamaan oli esityksen juontaja, joka ei selvästikkään ollut aina ajantasalla ja juonsi vääriä juontoja väärissä kohdissa, jolloin ehkä lajista tietämättömät eivät kyllä pysyneet perässä. Nea ja Solo kuitenkin esiintyivät hienosti, ja täytyy vain ihailla Solon rauhallisuutta! Ei moni hevonen kyllä tuollaisessa tilanteessa pystyisi noin lunkisti olemaan!

Lajiesittelyn jälkeen katsoimme vielä muutaman rotuesittelyn, joiden jälkeen lähdimmekin kiertelemään messualueella. Väkeä messuilla kyllä oli ehkä enemmän kuin koskaan ennen, mutta eipä se juuri shoppailua ainakaan omalla kohdallani estänyt ;) Messuilta mukaan lähtivät Napille ja Oonalle uudet riimut, itselleni uusi ratsastustakki, sekä varsinaisina löytöinä liila ratsastusloimi Oonalle kisohin ja kolme kappaletta liiloja ratsastussukkia matkakisoja ajatellen!


Myös meidän karvakorvaystävämme olivat aika hyvin messuilla edustettuna, sillä Suomen Ratsastajainliiton Matkaratsastusjaoksen pisteellä pyörivässä diashowssa vilahti kuvia Oonasta, mutta suurimmin edustettuna taisi kuitenkin olla Berta! Ihmetellessämme matkaratsastuspisteen diashowta katsahdin käytävän toisella puolella olevaan Suomen Russponien Ystävät Ry:n pöytään ja meinasin pudottaa silmät päästäni nähdessäni minun ja Bertan kuvan erään yhdistyksen lehden kannessa! Kiiruhdimme tietysti heti tätä lehteä ihmettelemään ja kyseessä oli vuoden 2011 lehti, jossa kerrottiin sen vuotisista Russimestaruuskilpailuista. Tarkemmin lehteä selatessamme löysimme pari muutakin kuvaa minusta ja Bertasta. Kysyin tietysti yhdistyksen pisteellä olevalta henkilöltä, olisiko heillä ylimääräistä lehteä ja hän lupasi kysellä asiaa. Jos kuitenkin joltain teiltä tämä yhdistyksen 2011/3 lehti löytyy, ottakaa yhteyttä meihin! 





Lopuksi Hilla halusi vielä käydä matkaratsastuspisteellä kuolaamassa Podiumia ja sen jälkeen poistuimmekin messualueelta ja suuntasimme kohti Tampereen keskustaa! Päivä jatkui Tampereen keskustassa syömisellä ja shoppailulla. Päivän kuitenkin kruunasi vielä se, että kahvinjanoinen äitimme lupasi tarjota tyttärilleen kaakaot eräästä kahvilasta. Hillan kanssa sitten valitsimme ottavamme valkosuklaakaakaot, kumpikaan kun ei ollut sellaista vielä koskaan juonut. Saimme kyllä hyvät naurut "kaakaoitamme" maistaessamme, sillä tämä makunautinto maistui kyllä enemmän lämmitetyltä maidolta kuin valkosuklaalta! 

Tänään sunnuntaina tarkoitukseni oli lähteä Bertan kanssa hieman maastoilemaan. Suunnitelmani pilasi kuitenkin järkyttävä lumisade ja päätinkin maastoretken sijaan lähteä ajamaan Bertaa tallitielle ja ottaa Napin peräponiksi. Tämäkään suunnitelma ei onnistunut, sillä Nappia taluttaessani huomasin ponin toisen takakengän kilisevän hassusti ja tarkemmin tilannetta tallissa katsoessani sain huomata kengän vääntyneen ja olevan jo puoliksi irti. Tässä vaiheessa soitin isälleni, joka lupasi tulla laittamaan Napin kengän kuntoon. Näin sitten isäkin pääsi vihdoin kokeilemaan irtokenkäkurssilla oppimiaan taitoja! Hyvinhän opit näyttivät menneen perille ja niin hetken päästä ponilla olikin suoristettu kenkä takaisin jalassa!





Sillä välin, kun isä äidin avustuksella kengitti Nappia, päätin käydä ajamassa Bertan. Viime viikolla Berta oli melko kevyellä käytöllä johtuen koeviikostani ja poneja hakiessani löysinkin tarhasta hyvin energisen ponin! Astuessani riimunarut kädessä tarhaan Berta sai hepulin ja lähti pierupukkilaukkalla kiertämään aitausta ympäri! Siinä me sitten Napin kanssa seisoimme keskellä lumista tarhaa ja katsoimme, kun Ruuti-Rouva pinkoi! Hetken hulmuttuaan poni kuitenkin pysähtyi ja antoi kiinni.

Lähtiessämme ajamaan lumisade oli vain yltynyt ja nenäliinan kokoisia lumihiutaleita satoi vaakatasossa - Suomen kevät parhaimmillaan! Berta pinkoi lumisateesta piittaamatta innoissaan aika haipakkaa samalla, kun itse yritin pitää väkisin silmäni auki, vaikka lunta satoikin suoraan naamaan! Jälkiviisaana voi tietysti todeta, että ajolasit olisivat olleet aika kova sana tuossa säässä! Lenkin jälkeen Berta pääsi loimitettuna jo hieman tyyntyneeseen lumisateeseen ja samalla kaappasin Oonan viereisestä tarhasta - pitihän uusia riimuja päästä sovittamaan! Riimut olivat juuri passelit kummallekin ja mielestäni väritkin olivat juuri oikeat!












- Roosa

4 kommenttia:

  1. Nappilla onkin nyt samanlainen riimu kuin Veetillä, yksi parhaimmista väreistä! :)
    Hienostihan siellä perheen pää korjaa irtokenkä tilanteen, hyvä! Ei ole mennyt kurssitus hukkaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riimu on kyllä hieno ja väri on mielestäni Napille ihan täydellinen! :)
      Eipä siinä kauaa mennyt tosiaankaan, kun ponilla olikin jo oikaistu kenkä jalassa! Hienoa, että apu löytyy nykyään jo näin läheltä! :)
      -R

      Poista