lauantai 20. heinäkuuta 2013

Matkaratsastusvalmennuksessa Laukossa

Ei ollut Oonasta ravihevoseksi - Oona halusikin olla matkaratsu!

Viikonlopun mr-kisathan peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Onneksi korviini kantautui suunnitelma Laukossa tapahtuvasta matkaratsastusvalmennuksesta, joten ilmottauduimme heti mukaan! Näin siis pääsimme kuin pääsimmekin reissuun, vaikkakin kisamatkan sijaan valmennukseen. 


Nappikin suunnitteli alkuun mukaan lähtemistä kuullessaa, että valmennus tapahtui Laukon hevoskuntoutuskeskuksessa. Poni pohti mahdollisuutta hemmottelevaan spa-päivään, joka olisi voinut alkaa virkistävällä aamu-uinnilla, jatkua rentouttavalla infrapunasaunalla ja päättyä hemmottelevaan kokovartalohierontaan. Tyrmäsimme kuitenkin ponin ehdotuksen ja Nappi sai jäädä kotiin. 

Matka sujui hyvin ja Oona matkusti jälleen ihailtavan rennosti. Uusi kärry taitaa olla neidille mieluinen? Paikanpäällä veimme Oonan hetkeksi varmaan upeimpaan talliin karsinaan, missä ollaan ikinä käyty. Käytäväkin leveydeltään varmaan sama kuin meidän talli on pitkä! Oona meni tyytyväisenä "matalaan majaansa" ja pällisteli sieltä käytävällä kulkijoita. 


Kun kaikki olivat kokoontuneet paikan päälle, pidimme pienen neuvonpidon Ninan kanssa päivän kulusta. Ensin kävimme läpi jokaisen viimeaikaisia reenejä, kisoja sekä plussia että miinuksia. Tämän jälkeen varustimme hevoset ja juoksutimme ne vielä Ninalle ennen ratsaille kapuamista. 


Kuljimme yhdessä mukavan verryttelyn, jonka jälkeen Laukon raviradalla jakaannuimme ryhmiin harjoitusten mukaan. Tällä kertaa Oona sai mennä hieman pidemmän reenin kuin muut, joten meillä oli luvassa 20 minuutin laukkaaminen, palauttava tauko ja sen jälkeen toiset 20 minuuttia laukkaa. 



Lähtöluvan saatuaan Oona ampaisi matkaan tuttuun tapaan. Sain lainaksi Timer GPS:n, joten näin nopeutemme reaaliajassa ranteessa olevasta mittarista. Alkuun Oona posotti 25 km/h nopeudella, mutta muutaman kierroksen jälkeen vauhti hieman rauhoittui siihen 22-24 km/h. 




Siinä sitten laukkailimme kaikessa rauhassa. Alkuun ajattelin, että 20 minuuttia kuullosti melko pitkältä. Siksi hätkähdinkin, kun Nina yhtäkkiä pyysi meitä hidastamaan ja luettelemaan sykkeitä! Menikö 20 minuuttia tosiaan näin nopeasti?!


Oona palautui hyvin. Tauko kuitenkin venyi, sillä raviradalle ilmestyi sen verran tomera ravitäti, että oksat pois! Siirryimme arabiratsukoiden kanssa kävelemään ja ravailemaan sivutielle siksi aikaa, että "hiitit" tuli ajettua. Sen jälkeen oli luvassa toinen 20 minuutin laukka!


Nyt Oona jo oli maltillisempi. Vauhtia pääsääntöisestä 22-23 km/h, jossain kohtaa jopa 18 km/h, mutta siinä kohtaa alkoi haparoimaan ja kaikki ravisukuisen hevosen tuntevat tietävät, että se näyttää ja tuntuu kamalalta... Joten parempi oli pysyä hieman reippammassa tahdissa vielä. Sykkeet molemmilla laukkaosuuksilla siinä 175-188 välillä. 



Oona palautui hyvin. Loppuverryttelystä sen verran, että olispas Oonalla kamala ravi! Sen laukka on nykyisin niin pehmeä ja ihana, että pidempien laukkajaksojen jälkeen ravi tuntui kaikkea muuta kuin mukavalta! :D Vähäsen on kehitystä tapahtunut. Viime valmennuksessa meitä uskallettiin laukkuuttaa vain 5 km, nyt kilometrejä kertyi runsaasti enemmän. Mahtuuhan väliin melkein 5 kuukautta reeniä!

Loppuverryttelyn jälkeen otimme hevosilta satulat pois ja Nina katsoi sykkeet heti. Oonalla siinä kohtaa 60. Sitten vielä juoksutimme hevoset. Saimme Oonan kanssa kehuja juoksutuksesta. Viime valmennuksessa saimme hyviä vinkkejä, jotka ovat tuottaneet tulosta. Oonalla kun oli aiemmin tapana hypätä raville, jolloin eläinlääkäri saattaa katsoa sen kankeudeksi ja jopa ontumaksi. Nyt saimme kehuja raville siirtymisestä, joten heikoin kohtamme on näin ollen käännetty eduksi. 

Oona pääsi pesulle ja sen jälkeen kylmäsuojien kanssa kanssa evästämään karsinaan. Oona oli tyytyväisen oloinen. 



Kävimme vielä yhdessä jokaisen ratsukon reenin läpi. Oona sai kehuja suoriutumisestaan. Näin ollen voimme lähteä hyvillä mielin hakemaan sitä SM-kvaalia! Tosin, mikäli junnuille saadaan oma mestaruusluokka, tulee aikuisten luokassa olemaan todennäköisesti painoraja joko 70 kg tai 75 kg. Tämä tuottaa meille sitten hieman päänvaivaa, sillä näillä varustuksilla painoa ratsastajalla satulan kanssa on juuri ja juuri 68 kg. 2 kg lisäpainojen keksiminen hoitunee, mutta 8 kg alkaa olla jo haastavampi. 


Kotimatka sujui päivän tapahtumista keskustellen. Seuraavat kisat näin ollen jo tähtäimessä eli oman seuran kisat 10.8. ja siellä debytoimaan kansalliseen luokkaan, mikäli vain terveyttä riittää!

- Hilla

9 kommenttia:

  1. Onpa hienon näköistä Laukossa! Onnittelut myöd hyvästä valmennuksesta -toivottavasti nyt uskot jo miten hienoa jälkeä teette Oonan kanssa. Ihanaa! Toivottavasti saatte kvaalin,pidän peukkuja. Kuvat katson paremmin koneelta mutta äkkiseltään puhelimen ruudulta tihrustettuna hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli siellä kyllä upeat puitteet ja maisemat! Ja järvikin aivan vieressä! Oona on koko ajan ollut kovemmassa kunnossa kuin ollaan luultu. Toisaalta parempi niin, eipä ole tullut mitään epämiellyttäviä kokemuskai vastaan, että reeni olisi ollut liian rankkaa jossain kohtaa.
      -H

      Poista
  2. Ei mitään muuta sanottavaa (vieläkään) kuin UPEAA, MAHTAVAA, HIENOA, FANTASTISTA!!!!!!! :)

    VastaaPoista
  3. Mitä sä itse tykkäsit tuosta Timeristä? Kun monilla ponireenareilla on sellaiset, mutta mä en ite ole oikein uskonut että se pitää paikkaansa , tai että vastaavasti yhtä hyvä on esim. Sports Tracker... Mitä mieltä sä olet? onko se tarkempi tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ainakin Sport Tracker on ihan riittävä ollut näissä harjoituksissa. Ehkä tuo on ravipuolella hyödyllinen, sitten kun oikeasti on hyvä hevonen, mutta ilmankin on ennen aina pärjätty. Tämän kertaisessa harjoituksessa ideana oli tasavauhtinen suoritus, joten siksi se oli hyvä. Kun näin koko ajan ranteesta, että mitä vauhtia menin. Sport Trackerin tarkastelu edellyttää aina kuitenkin puhelimen pitämistä kädessä ja se tuo mukanaan omia haasteita kuten ohjat yhdessä kädessä, puhelimen putoammisen estäminen jne...

      Meillä ainakin Sport Tracker on toiminut moitteettomasta ja oli se mulla eilekin mukana! Kuvissa näet kännykkäpussin vasemmassa olkavarressa, joten siinä keikkui puhelin koko matkan! Reenin jälkeen siitä oli helppo katsoa kuljettu matka, vauhtikäyrät sekä keskinopeus ja harjoituksen kesto. Tosin, kyllä sitä pystyi muovikalvon läpi reenissäkin kännykkäpussissa selaamaan. Oli vaan sen verran kirkas ilma, että mun näyttö on silloin sen verran himmeä, ettei siitä oikeen mitään selvää saanut :D

      -H

      Poista
  4. Hyvin menee! Eikun samalla tavalla eteenpäin, varmasti te sen kvaalin saatte ;)!

    VastaaPoista
  5. Oonalla on kyllä melko rautainen kunto! Teräsmimmi. :D En tiä oisko musta ja Kamista joskus tuohon. Se vois olla enemmän meidän laji ku mikää esteet tmv. Me tykätään maastoilla. ^^

    VastaaPoista