maanantai 26. elokuuta 2013

Kuinka lujaa pääsee saksanpaimenkoira?!

Olen aina halunnut tietää, miten kovaa koiran koivilla pääsee. Koska Oona pääsee laukalla noin 45-48 km/h ja siinä vauhdissa Siru kirmaa kevyesti ohitse, oletin koiran kintuilla vauhdin kipuavan noin 50 km/h. 


Siksipä pitkään olin suunnitellut, että uhraisin kännykkäni tieteelliselle tutkimukselle ja konstilla tai toisella sen Sirun pantaan virittäisin. Niinpä päätin kokeilla kännykkäpidikettä, jonka hankin ratsastusta varten Hööksiltä. Sillä saa puhelimen kätevästi käsivarteen, ja näin on helpompi kesken vauhdin selata Sport Trackerin tietoja ilman, että tarvitsee pelätä puhelimen putoamista. Punkalaitumen kisoissa totesin pidikkeen pitävän myös hyvin vettä ja kosteutta, joten tuumasta toimeen. 

Puhelin kaulapannassa
Niinpä virittelin kännykän pidikkeineen Sirun kaulapantaan. Tutkimukseni joko tuottaisi tulosta ja saisin vastauksen kysymykseeni, tai sitten aamulla olisi lähdettävä kännykkäostoksille... 

Siru -koirani on kiekkohullu, keppihullu, pallohullu... Oikeastaan mitä-vaan-mitä-voi-heittää -hullu!
Trackeri päälle ja menoksi! Sirulle heiteltiin frisbeetä, joka kauniissa kaaressa lensi aina parin sadan metrin päähän vastapuidulla sänkipellolla. Siru ampaisi aina täysillä lentävän kiekon perään ja nouti järjestäänsä arviolta 15 kertaa. 

Hullu tuloo!
Sänkkärirallia
Kun koira alkoi väsyä, lopetettiin kiekonheitto ja innokkaina tiirailtiin puhelinta. Puhelin ainakin säilyi puhtaana ja kuivana, kännykkäpidin ei. Se oli kuolainen ja täynnä takiaisia ym. mukavia tuliaisia pellolta ja sen reunaojista. 

Hyvä kiekonnoutaja-Sirppu, ja kaikkee
Ja sain vastauksen kysymykseeni! Siru pääsee 54,8 km/h eli ihan mielettömän lujaa! Matkaa 10 minuutin kiekonheiton aikana kertyi 2,2 km, joten johan tuo iltalenkistäkin käy. Olimme molemmat tyytyväisiä: Siru saatuaan kiekonheittotuokion ja minä tiedon saksanpaimenkoirani nopeudesta!

Sirun reitti kartalla ;)
Samalla muistui mieleen viime vuonna kuvattu The wolf - lyhytelokuva, jonka kuvauksissa Sirun saaminen juoksemaan Oonaa jahdaten oli hivenen haastavaa juurikin siitä syystä, että Sirun vauhdeilla olisi paineltu hevosesta ohi ja lujaa! Lyhytelokuvan teon jälkeen pohdimmekin, että jollei koiran niin ei sudenkaan suulta hevosella paeta!

Hmm... Ja arvatkaapa mitä nyt mieleeni juolahti?! Siru ui melko lujaa vauhtia. Olisikohan mitenkään mahdollista selvittää koran uintinopeutta puhelinta ja Sport Trackeria hyväksi käyttäen...?

 - Hilla

6 kommenttia:

  1. Haha! Mua huvittaa nyt ihan oikeesti, ajattelin ekana vastaan kirmaavaa koiraa jolla roikkuu älypuhelin kaulassa... Hmmh! :D Pitäisköhän munkin uhrata puhelin noutajan nopeudenmittaukseen? Taidan kyllä jättää tekemättä, toi älykoira kun vetäsee puhelinkaulassa lähimpään kuralammikkoon niin se on heihei uutuuttaan enemmän tai vähemmän kiiltävä puhelin! :D

    Heti kun keksit miten saat koiran uintinopeutta testattua puhelimella ja sports trackerilla niin multa tipahtaa kyllä iso kasa pointseja sinne suuntaan! ;) Älykästä etten sanois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ehkä ihan jokapäiväinen nähtävyys ;) Meidän Sirun kuuluisi nyt ilman muuta saada oma älypuhelin niin kuin myös teidänkin noutajan, jotta voitaisiin harjoittaa lisää tätä antoisaa tutkimustyötä! :D

      Tosiaan, olen jo pohtinut, että toimiskohan kaksin- tai kolmminkertainen minigrippussi riittävän suojaavasti?!

      -H

      Poista
  2. Mä olen saanut suomenhevoselleni melkein täsmälleen samat lukemat. :) Järjestetäänkö kisa kumpi on nopeampi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä olis ideaa, kun suokki ja saku pistelisivät kilpaa jollain hyvällä baanalla :D Kannatetaan!
      -H

      Poista