sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Oona kilpailee jälleen!

Matkaratsastuskilpailut 6.9.2014
Aluemestaruusluokka
51 km ihanneaika, nopeus 10 - 15 km/h, taso 2.3
Järjestäjä: Matkalaukka ry

Eilen starttasimme Oonan kanssa Pinsiössä, jossa kilpailtiin aluemestaruudesta 51 km matkalla. Lähtö kotipihasta tapahtui jo kuudelta ja kilpailupaikalla olimme hieman kahdeksan jälkeen. Paikan päällä otettiin Oona ulos kopista ja alettiin rahaamaan tavaroita huoltoalueelle. 



Huoltopaikan pystytyksen jälkeen suuntasimme Oonan kanssa alkutarkastukseen. Oona vaikutti leppoisalta ja tyytyväiseltä ja tämä näkyi myös neidin sykelukemassa, joka mitattiin lukemiin 36. Lihaksistosta ja selän kosketusarkuudesta Oona sai B:n, mutta muuten kaikki kohdat kirjattiin A:ksi. Eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen heitettiin Oonalle varoiksi BOT:n selänlämmitin selkään ja neiti saikin sitten jäädä äiti narunpäässä laiduntamaan huoltoalueen nurmelle, kun minä, Hilla ja isä suuntasimme reittiselostukseen.



Luokkamme ratsastettiin tuttuun tapaan kahdessa osassa, joista ensimmäinen lenkki oli pituudeltaan noin 35 km ja toinen n. 15 km. Osuuksien välissä olisi pakollinen 30 minuutin tauko. Reittiselostuksessa meille kerrottiin reittien kulkevan vaihtelevissa maastoissa - oli soratietä, metsätietä ja pari pientä asfalttipätkää. Reittiselostuksen jälkeen olikin aika mennä laittamaan Oona kuntoon, jonka jälkeen kiipesin selkään ja lähdin käppäilemään kokoontumisalueelle.


Lähtö

Lähtö tapahtui tasan klo 10, jolloin lähtöviivalla starttasi kahdeksan ratsukkoa. Lähtö tapahtuikin erittäin vauhdikkaissa merkeissä, sillä suurinosa ratsukoista ampaisi kärjen mukana laukalla matkaan. Lähdin Oonan kanssa joukon viimeisenä reippaalla ravilla ja yritin tavoittaa edellä kulkevaa joukkoa pitäen kuitenkin tasaisen vauhdin. Oona tuntui tänään olevan erityisen herkällä päällä, eikä suvainnut ketään vierasta hevosta takapäänsä lähellä, joten myös sen puoleen alkumatkan kulkeminen yksin oli ihan hyvä vaihtoehto. 


Ensimmäiset kilometrit kuljimme Oonan kanssa kaksin, mutta saimme lopulta edellämme kulkeneet kolme ratsukkoa kiinni ja jatkoimmekin näin matkaamme yhdessä. Luokan loput neljä ratsukkoa olivat ottaneet tässä kohtaa jo ihan kunnon kaulan, eikä heitä näkynyt reitin varrella missään. 

Matka sujui yhdessä vauhdikkaasti ja keskinopeus huiteli matkan aikana siinä 19 - 17 km/h kieppeillä. Jälkiviisaana sanottuna ehkä hieman turhan reipas aloitus, mutta Oona tuntui jaksavan menoa hyvin ja sykelukemat pysyivät mittarin mukaan maltillisina. 


Reilut 20 km ratsastettuamme saavuimme metsätielle, jonne mentäessämme keskinopeus näytti 17.5 km/h. Metsätieosuudella oli sekä kapeaa ja kivistä polkua, jonka kuljimme käynnissä kuin  myös hieman leveämpää polkua (ilmeisestikin joku hiihtoladun pohja?), jossa pystyi hieman hölkkäilemään. Metsässä oli myös muutama erittäin jyrkkä mäki, jossa oli paljon irtokiviä, joita ennen suosiolla jalkauduin ja talutin Oonan näistä mäistä. Metsäosuudelta päästyämme keskinopeus oli laskenut reiluun 15 km/h ja takaisin soratielle päästyämme jatkoimme matkaa reippaassa tahdissa. 
Huoltoon tulossa


Matkan aikana huolsimme kolme kertaa, joissa pääasiassa kastelimme Oonaa, sillä juomaa neiti ei matkan aikana huolinut. 


Tauolle saavuin Oonaa taluttaen ja keskinopeus oli tässä kohtaa mittarini mukaan 15.8km/h. Huolto oli heti vastassa ja ei muuta kun satula pois, loimea päälle ja sykekahva kylkeen. Oonan syke näytti ensin hieman 70 päälle, mutta pienen odottelun jälkeen syke lähti laskuun ja uskaltauduin ilmoittautua eläinlääkärin tarkastukseen. Tässä kohtaa Oonan syke mitattiin olevan 50 ja kuivumisesta, sekä suolistoäänistä tuli tällä kertaa B, kaikki muut kohdat A. Sitten vaan juomaa ja evästä hevoselle ja ratsastajalle. Juomaa Oona ei tohtinut ottaa, mutta huoltoalueen kostea nurmikko tuntui maittavan enemmän kuin hyvin. 



Tauko kului nopeasti ja n. 10 minuuttia ennen lähtöä toiselle osuudelle kiipesin jälleen Oonan selkään ja lähdin kävelemään lähtölinjan tuntumaan. Matkaan lähdimme 12:50 Oonan kanssa kahdestaan. Lähdin matkaan reippaalla vauhdilla, mikä tässä kohtaa tosin oli hieman turhaa, sillä kyseessä oli kuitenkin ihanneaikaluokka ja maaliin sai saapua aikaisintaan 13:54 ja matkaa oli taitettavana vain noin 15 km... Tässä kohtaa kuitenkaan asia ei juolahtanut mieleeni, vaan jatkoin reippaassa tahdissa ja saavutinkin matkakumppanimme Jaanan ja Lassen muutaman kilometrin jälkeen, jonka jälkeen jatkoin matkaa heidän perässään. 







Muutaman kilometrin taivallettuamme yhdessä, saavutimme myös edellämme kulkeneet ratsukot ja matka jatkui näin yhdessä. Huolsimme muutaman kerran matkan aikana, mutta Oona ei edelleenkään suostunut juomaan, joten kastelimme vain neitiä. 





Matka taittui ehkä turhankin reippaassa tahdissa, vaikka loppua kohden himmailimmekin, sillä saavuimme aivan maalilinjan tuntumuun reilu 10 minuuttia ennen ihanneajan täyttymistä...Hupsista... Siinä sitten koko luokan ratsukot pyörivät lähtölinjan tuntumassa kaikilla katse visusti kellossa. Kun sitten kello vihdoin näytti 13:54 saapuivat kaikki luokan ratsukot lähes samaan aikaan maaliin, erona vaivaiset pari sekuntia... 


Odottelua, odottelua...


"vauhdikas maaliintulo" ;)

Tämän loppuodottelun johdosta Oonan sykkeet olivat jo hyvissä lukemissa ja marssimmekin suoraan eläinlääkärintarkastukseen. Kuten arvata saattaa, näin tekivät myös muut luokan ratsukot, olihan tuossa jo jokunen tovi tultu hevosia palauteltua, ja näin ollen eläinlääkärin tarkastuksessa oli hieman jonoa. Pisteytyskilpailu kun oli kyseessä, eläinlääkäri mittasi kaikilta ensin sykkeet siinä järjestyksessä kun olimme tarkastukseen ilmoittautuneet ja vasta sen jälkeen tarkastettaisiin liikkeet ja muut ja nekin ilmoittautumisjärjestyksessä. Olimme ilmoittautuneet tarkastukseen neljäntenä ja tämä tiesi odottelua. Myös lyhempien matkojen ratsukot tarkastettiin ennen aluemestaruudesta kilpailevia (olivathan he olleet siellä ennen meitä) ja tämä lisäsi tietenkin odotusaikaa. Kävelytimme Oonaa Hillan kanssa vuorotellen, sillä Oona tulee takapäästään hyvin helposti jäykäksi. 


Kun vihdoin oli meidän vuoromme, Oona sai kaikista muista kohdista A:n, mutta liikkeistä rapsahtikin sitten C, sillä pitkä odottelu niin maalilinjan edustalla kuin tarkastuksessa oli vaatinut veronsa ja Oona oli jo ehtinyt hieman kangistua loimituksesta ja kävelytyksestä huolimatta.  Jos jossittelemaan lähdetään, olisi viimeinen lenkki pitänyt ratsastaa sen verran hiljaisemmalla vauhdilla, ettei olisi maalilinjalla tarvinnut jäädä käppäilemään ja odottelemaan ja näin olisimme ehkä voineet välttää turhan kangistumisen. Kuitenkin saimme hyväksytyn tuloksen 51 km matkalta, joka nosti kyllä hymyn korviin! Alkukauden hankaluudet ovat näin takanapäin ja tämä suoritus osoitti sen, että meidän Oona on jälleen kunnossa, paremmin eivät asiat voisi olla!

Tarkastus läpi ja hyväksytty tulos! Kaikki ovat tyytyväisiä!



Tarkastuksen jälkeen siirryimme huoltamaan Oonaa ja odottelemaan palkintojenjakoa. Tässäkohtaa Oonallekin oli tullut jo jano ja vesiämpärit hupenivat kiitettävään tahtiin. Tuomareille tuotti kuitenkin hieman päänvaivaa se, miten tehdä ero kaikkien luokan ratsukoiden välille, sillä aluemestaruudesta kilpailtaessa jokaisen keskinopeus kerrotaan neljällä ja tämä oli kaikilla luokan ratsukoilla sama - erot ratsukoiden välille oli siis ratkottava muulla tapaa. Palkintojen jaossa meille kerrottiin, että yhdessä eläinlääkärin kanssa tuomarit ja kilpailun johto olivat päättäneet, että pisteitä jaettaessa tärkeysjärjestys olisi seuraava: 1. kuivuminen, 2. liikkeet ja 3. palautumisaika. Oona oli saanut kuivumisesta ja palautumisajasta täydet viisi pistettä, mutta lopputarkastuksen C liikkeistä tiputti pisteemme liikkeiden osalta nollille ja tämän johdosta jumbosijahan meille sieltä tuli. Pettyneitä ei kuitenkaan oltu, taso oli kova ja olihan Oona osoittanut olevansa pitkän kilpailutauon jälkeen jälleen kunnossa ja se jos mikä on tärkeintä! 

Meidän hieno Oona <3

Onnittelut Veralle ja Pasille voitosta ja upeasta suorituksesta! Ja kiitos myös matkakumppaneillemme hyvästä matkaseurasta! :)


- Roosa

11 kommenttia:

  1. Tässähän oppii vaikka mitä matkaratsastuksesta :D Hienoa, että Oonallakin voi taas kisata! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, upea tunne kun Oonakin on taas kunnossa! :)

      Poista
  2. Hieno juttu! Ehkä tässä oppi jotain uutta ratkaisua vauhdinjaon suorittamisesta, mutta aina ei ihan kaikki voi nappiin mennä. Pääasia että Oona on näyttänyt taas "kyntensä" ja tulos tuli. Voi hyvillä mielin jatkaa. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virheistä oppii ja ensi kerralla varmasti muistan olla tarkempi vauhdinjaon suhteen. On kyllä hienoa nähdä, että Oona on jo näin pian tauon jälkeen noinkin hyvässä kunnossa :)

      Poista
  3. Me saatiin kerran aikas pauhut kun oltiin 15km luokassa 3 minuuttia liian aikaisin tulossa maaliin ja jouduttiin odottelemaan. Kuulemma tuomari voi hylätä tuollaisessa tilanteessa. En kyllä jaksanut kaivaa säännöistä että onko näin, mutta sen jälkeen ollaan muistettu himmailla jo hyvissä ajoin :-)
    Hienoa että Oona on taas kunnossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se taitaa olla ja meitäkin varoiteltiin, että mahtaako tulla kaikille hylsy. Tällä kertaa tuomaristo päätti kuitenkin näin :)

      Poista
    2. Säännöissä siitä ei ole mainintaa joten Se ei ole syy hylkäämiselle.
      -H

      Poista
  4. Kiva lukea taas kisajuttua Oonastakin :) Hienoa että hevonen on taas kunnossa ja onnittelut hyvästä suorituksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On kyllä hieno tunne, kun Oonakin on vihdoin kunnossa :)

      Poista
  5. Superia että Oona on taas kisakunnossa! :) Onnea suorituksesta. Kylläpä oli (taas) tasaiset aluemestaruudet! Hienoa, tietää ensi kaudelle paljon uusia kansallisen tason ratsukoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tosi kovatasoinen kisa ja nähtäväksi jää, ratkotaanko ensivuoden aluemestaruus vielä tällä matkalla vai pidennetäänkö matkaa, jotta saataisiin eroja ratsukoiden välille. Ensi vuonna tosiaan näyttäisi nousevan paljon uusia ratsukoita kansallisiin luokkiin, hienoa! :)

      Poista