lauantai 20. syyskuuta 2014

Puomijumppaa

Tämän päivän treeniksi meidän matkaratsukaksikolle olin suunnitellut hieman puomijumppaa. Raahasin kentälle neljä puomia ja asetin ne ensimmäiselle ratsulleni sopivin välein. Sitten vain hevonen laitumelta talliin, varusteet niskaan, kuvaaja asemiin ja menoksi!


Ensimmäiseksi jumppaamaan pääsi matkaratsuista se pyöreämpi, Mr. Ardas alias Alpo (jep, jälleen uusi lempinimi ;)). Alkuun tällä nuorella herralla oli päällään "ei pysty, ei jaksa, ei osaa" - vaihde ja alkuun herättelinkin herraa erilaisilla siirtymisillä ja temmonvaihteluilla. Noin vartin siirtymis-sulkeisten jälkeen alkoi tämäkin herra ymmärtää, että kyse oli tosiaankin työn teosta eikä vain kevyestä lauantai hölkkäilystä ja kulkikin pätkittäin oikein kivasti. 



Pienen verryttelyn jälkeen lähdin tulemaan puomeja ensin käynnissä ja sitten ravissa. Käynnissä puomit ylittyivät ongelmitta, mutta ravissa puomit kolisivat alkuun muutaman kerran, kunnes herra viitsi nostaa koipiaan hieman tarmokkaammin.




Lopuksi pidensin hieman puomien välejä ja tulimme ne muutamaan otteeseen laukassa. Laukassa puomit ylittyivät hienosti ja muutenkin Alpon laukka oli tänään todella hyvää ja matkaavoittavaa. Ardaksen laukka kun tuntuu välillä kentällä mentäessä jäävän hieman junnaamaan paikallaan, mutta tänään laukka tuntui olevan paljon energisempää ja nostotkin sujuivat hienosti. Kehitystä siis tapahtunut ainakin tämän osalta!



Herra Aapelin jälkeen oli Oonan vuoro päästä hieman jumppailemaan. Oonahan ei todellakaan ole mikään estetykki, sillä jo pelkät puomit aiheuttavat neidin sielunelämässä valtaisan järkytyksen. Tämän vuoksi olemme Oonan kanssa jättäneet estehyppelöt sikseen, mutta silloin tällöin tehty puomijumppa on neidille ihan hyväksi. Oona koki taas järkytyksen kohdatessaan puomit, mutta voitti pelkonsa ja suoriutui puomeista hienosti niin käynnissä kuin ravissakin! Käynnissä Oona asteli puomeja lopuksi jo ihan rentona, mutta ravissa puomit tuntuivat olevan jännempi juttu. Puomit ylittyivät kuitenkin hienosti ravissakin, eikä Oonalle niin tyypillisiä koikkaloikka-ylityksiä nähty kertaakaan, joita taas nähtiin tämänkin kerran edestä reilu vuosi sitten!
"Tulitko sinä hakemaan minua?" :3
" Siis en kyllä varmasti mee noitten yli!"

"Okei, okei mä meen, mut nostan nää jalat ainaki näin ylös ettei ne varmasti ees hipase näitä lieroja!"



" Äläpä nyt kuule yhtään siellä naureskele, tämä on vakava asia!"




Lopuksi puomit korjattiin pois ja jatkoimme Oonan kanssa vielä hetkisen aikaaa kentällä pipertäen. 




- Roosa

4 kommenttia:

  1. Lila on vaan niin ihana väri :) Kivoja noi puomit, kun ne ei oo sellasia tavallisen värisiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niin on ja pitihän puomitkin saada tiimiväriin sointuviksi! Löytyy meiltä kyllä ihan perinteiset puna-valkoiset puomitkin, pitäähän sellaisetkin olla tallissa ;)

      Poista
  2. Oona on kyllä suloisen näköinen tuossa yhdessä kuvassa, ja seuraavissa ihan superhauska. Täytyy myöntää että saatoin nauraa vähän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oona + puomit/asteet on varma yhdistelmä saada hullunkurisia kuvia :D

      Poista