maanantai 13. lokakuuta 2014

Matkaratsastuskilpailut Karkussa

Matkaratsastuskilpailut 11.10.2014
  seura 39,6 km ihanneaika, nopeus 8 - 12 km/h
Järjestäjä: Sisuratsukot

Lauantaina starttasimme Ardaksen kanssa oman seuramme järjestämissä seurakilpailuissa Karkussa, joka oli samalla SISU - cupin viimeinen osakilpailu. Taitettavana matkana tällä kertaa oli 39,6 km, joka ratsastettiin kahdessa osassa. 

Lähtö kotipihasta tapahtui siinä seitsemän tienoilla. Alpo vaikutti hyvin rauhalliselta ja koppiinkin asteltiin ensiyrittämällä. Trailerissa Alpolle maistuivat heinät, joten melko positiivisella fiiliksellä tuntui herra lähtevän matkaan. 


Paikanpäällä olimme hieman ennen yhdeksää. Riensin heti ilmoittautumaan (ilmottautumispisteestä löytyi myös Hilla, joka oli siis kilpailupaikalla toimihenkilön tehtävissä) ja sen jälkeen otimme Ardaksen ulos kopista. Ardas oli kisapaikalla rauhallinen ja uskalsin jättää herran äidin hoiviin siksi aikaa, kun minä ja isä kävimme reittiselostuksessa. Reittiselostuksessa kerrottiin rastattettavien lenkkien olevan pituudeltaan n. 27 km ja n. 12 km. Karkun maastot olivat tunnetusti hyvin mäkiset ja korkeuseroja löytyi. Matkan varrelle mahtuisi myös niin hieman märempää metsäpolkua, kuin tavallista maantietä. Myös junaradan alitus ja ylitys näytti löytyvän reitin varrelta ja  niistä selviäminen jäi hieman mietityttämään. 


Reittiselostuksen jälkeen menimme eläinlääkärintarkastukseen, jossa Alpon syke oli 38 ja hengitys 12 - eipä näyttänyt poikaa paljon jännittää! Tarkastuksessa Ardas sai kosketusarkuudesta B:n, muuten kaikki A. Eläinlääkäri totesi Alpon selässä olevan yksittäinen hieman jäykkä kohta, muuten ei huomatettavaa. " Tällä sentään on jopa selkälihakset!" oli eläinlääkärin kommentti eli ei ole meidän koulunvääntäminen mennyt Alpon kanssa hukkaan! ;) Tarkastuksen jälkeen kiirehdimme varustamaan Ardasta.

Lähtö tapahtui tasan klo 10. Lähtötilanteessa ja sitä ennen Alpo oli  todella rauhallinen, pystyimme jopa välillä seisoskelemaan lämmittelyalueella paikallaan ilman sähellystä! Lähtömme oli rauhallinen ja parkkeerasin suunnitellusti Elisan ja Safeen perään. Ensimmäisen kilometrin aikana kuitenkin tuli hieman sähellystä paikoista ja hetken päästä huomasinkin löytäväni itseni Elisan ja Safeen edestä jonon kolmantena. Ajattelin, että näillä mennään, mutta ensimmäisen 6 km aikana sain todeta tämän olevan virhearvio. Edessämme menneillä ratsukoilla, kun tuntui olevan hieman erilainen matkantaittosuunnitelma, kuin itselläni, eikä toivomastani tasavauhtisesta aloituksesta ollut tietoakaan. Ardaksella, kun jarrut ovat lähes kadoksissa siinä kohtaa, kun edessä olevat ratsukot lähtevät täyttä laukkaa eteenpäin, joten aika haipakkaa sitä tuli alkumatka mentyä... ei kiva... Kaipa ne jarrut ja maltti vastaavissa tilanteissa löytyvät ajan mittaa, kun on saatu enemmän kisarutiinia alle. Loppu hyvin kaikki hyvin ja hetken päästä hevosjoukkomme jakaantui erilleen ja pääsin aina niin turvallisten Elisan ja Safeen perään ja matka jatkui tasavauhtisesti ja mukavasti heidän perässään. 

Ardas sanoo, että sinä vikiset, minä vien ;)

Matka taittui mukavasti kolmen ratsukon porukassa ja Ardaskin rauhoittui nopeasti alun sähellyksen jälkeen. Junaradan alituskin onnistui hyvin, eikä junia sillä hetkellä ollut näköpiirissä. Matkan aikana pidimme kaksi huoltoa. Ensimmäisellä huollolla Alpolle mastui jo hieman juomaakin, toisella kerralla ei niinkään. Huolloissakin Alpo tuntui olevan edellisiin kisoihin verraten levollisemman oloinen, kehitystä tapahtunut siis tässäkin asiassa! Huvittavaa oli myös huomata, että Ardas on oppinut erottamaan kastelupullon omasta juomapullostani. Poika ei ollut moksiskaan, kun äiti ojensi minulle juomapulloni, mutta kun oli mehukattipullon vuoro, meinasi Alpo poistua takavasemmalle - ei mikään tyhmä hevonen! Kastelu onnistui kuitenkin hyvin ja Ardas seisoi kiltisti aloillaan, kun äiti piti hieman kiinni ja minä kaadoin vettä niskaan. 

Tässä porukassa oli mukava taittaa matkaa, kiitos matkaseurasta! :)


Loppumatka taittui mukavasti hyväpohjaisissa maastoissa. Aivan lopussa oli metsäpätkä, jossa tarvoimme kapeaa ja märkää metsäpolkua pitkin. Mutainen ja liukas metsäpolku kulki rinnetta alas ja hieman jännitin, pysymmekö Alpon kanssa pystyssä - herra kun ei ole mikään varmajalkaisin erämies. Selvisimme kuitenkin ehjin nahoin metsäosuudelta, josta kipitimmekin sitten ravissa tauolle, jolloin keskinopeus oli 11.9 km/h. 



Tauolle tulossa
Tauolle saavuttuamme vastassa olivat isä ja äiti, jotka auttoivat Alpon satulan riisumisessa ja loimittamisessa. Sitten vain sykekahva kylkeen, joka näytti tässä kohtaa 60. Olisin siis heti voinut astella tarkkiin, mutta päätin hieman varmistella ja odottelin pienen hetken, että sykkeet laskivat 60 alle, jonka jälkeen ilmoittauduin tarkastukseen. Tarkastuksessa syke 44 ja hengitys 14. Suolistoäänistä tuli B, muista kohdista A. Selän jumikin oli siis matkan varrella lauennut! Sitten vain evästä hevoselle ja ratsastajalle.

Toiselle osuudelle lähdössä


30 minuutin tauko kului jälleen nopeasti ja kohta olimme jälleen ylittämässä Elisan kanssa lähtöviivaa. 12 km matka taittui joutuisasti tasaisella vauhdilla ja jännittämäni junaradan ylitys sujui hienosti, eivätkä hevoset olleet sillasta moksiskaan. Huolsimme matkan aikana vielä kertaalleen, jossa Alpo ei juomaa tohtinut ottaa, joten tyydyimme vain kasteluun. 


Ardaksen ilme kertoo hyvin herran mielipiteen kastelupullosta :D
Maaliin saavuimme noin kymmenen minuuttia vähimmäisajan jälkeen. Huoltojoukot olivat jälleen vastassa ja hevonen oli loimitettuna nopeasti. Sitten vain sykekahva kylkeen! Aluksi kahva hieman oikutteli eikä lähtenyt mittaamaan sykkettä ollenkaan, mutta hetken päästä sain näytölle lukeman 48, joten ei muuta kuin lopputarkastukseen! Lopputarkastuksessa syke 46, hengitys 14 ja kaikki arviointikohdat A:ta! Tämä takasi meille hyväksytyn tuloksen keskinopeudella 11.36 km/h ja Alpo oli tosiaankin ansainnut eväänsä, joita poika sai popsia odotellessamme palkintojenjakoa. 

Maaliin tulossa!


Palkintojenjaossa meitä olikin iso porukka, sillä luokassamme oli yhteensä 14 ratsukkoa (luokka ratsastettiin kahdessa eri ryhmässä suuren osallistujamäärän vuoksi), joista kaikki saivat hyväksytyn tuloksen! Palkinnot olivat jälleen SISUkisoille tyyppillisesti mahtavat ja ruusukkeen lisäksi saimme Ardaksen kanssa palkintokassin, joka sisälti mm. taulun, rannekellon ja muistitikun! Lisäksi Ardas palkittiin eläinlääkärin palkinnolla "hyväkuntoisin hevonen" ja palkinnoksi saimme ämpärillisen perunoita, joista Alpo olisi mielellään ottanut osansa! Yritin selittää kuitenkin, että hevoset eivät syö perunoita, mutta eipä herra tuntunut tätä ymmärtävän ;)

"Mikä mun keskinopeus oli?"

Kotimatkalle lähdettiin hyvillä mielin. Ardas oli tänään käyttäytynyt esimerkillisesti ja kehittymistä oli huomattavissa niin käyttäytymisen kuin mahan pienenemisen kunnonkin puolella!

"Noi perunat on mun, minähän tässä se hyväkuntoinen olen!"

- Roosa

10 kommenttia:

  1. Onnittelut jälleen hyväksytystä suorituksesta ja hyväkuntoisimman hevosen palkinnosta! :)
    Harmittaa kun meidän tiimi ei päässyt paikalle hevosten sairaslomien takia, mutta eiköhän meidänkin vuoro vielä tule... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä niitä kisoja taas tulee, joten eiköhän teidänkin tiimi taas pian pääse tositoimiin! :) Paranemisia hevosille!

      Poista
  2. Onnea hyvästä suorituksesta! :-)

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Hienolta tämä suoritus kyllä tuntuikin! Alpo on kehittynyt hurjasti! :)
      - R

      Poista
  4. Onnea vielä tätäkin kautta.:) Ja kiitos matkaseurasta, on aina mukava taivaltaa teidän seurassa.:) Ja Ardas on kyllä ilo silmälle, niin hieno.
    Elisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin ja onnittelut myös teille cupin 2. sijasta! :) Alpo ja Safee on kyllä molemmat tollasia sulosia hurmureita ;)
      - R

      Poista
  5. Harvemmin jaksan lukea kisapostauksia (este,koulu) kovinkaan tarkkaan mutta teidän jutut tulee luettua tarkkaan :) mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua tekstiä on aina kiva lukea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :) Kiitos kommentistasi, motivoi raportoimaan kisoista jatkossakin.

      Poista