sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Maajoukkuevalmennuksessa

Olimme matkaratsastuksen maajoukkuevalmennuksessa Pirkkalassa viime viikonloppuna eli 28.2.-1.3. Valmentajana toimi saksalainen matkaratsastaja Belinda Hitzler. Lauantaina valmentauduimme ratsukkoina ja sunnuntaina meillä oli luento. 

Aamu alkoi hevostarkastuksilla. Jokainen juoksutti hevosensa, ja sitten Belindan neuvoi, miten jokainen voisi parantaa juoksuttamistaan. Yllättävän paljon on kiinni siitä, miten hevosen esittää. Eikä pelkästään matkakisoissa vaan yleisestikin esim. näytteilyissä. Juoksuttamisella on paljon merkitystä siihen, miltä hevosen liikkeet näyttävät. Ja aina tuntuu jokaisella olevan jotakin paranneltavaa. 

Allura-Pallura, ei enää Pullura!
Hyvässä juoksutuksessa: 
- juoksuttaja juoksee hevosen vierellä, ei edessä (antaa laiskan/väsyneen vaikutelman) eikä takana (hevonen menee vinoon, koska juoksuttaja jää ja naru kiristyy)
- juoksuttaja juoksee samaan tahtiin hevosen kanssa, eli omat jalat käyvät samaan tahtiin hevosen etujalkojen kanssa. Näyttää hyvältä ja helpottaa rytmin pitämistä, jolloin liike näyttää paljon tasapainoisemmalta
- juoksutukseen lähdetään kun hevonen on suora. Vastaavasti takaisinpäin käännyttäessä odotetaan, että hevonen on kokonaan suoristunut kääntymisen jälkeen ja vasta sitten lähdetään juoksemaan
- hevoselle on hyvä opettaa jokin merkintapainen, jotta se tietää, milloin lähdetään juoksemaan. Ei niin että joudut raahaamaan sitä perässäsi tai niin että se loikkaa vauhdilla eteesi. Esim. Oonalla toimii pari marssivaa kävelyaskelta ja sen jälkeen lähdetään yhdessä raviin. Maiskauttamalla lähdetään kuin tykinsuusta, mikä ei näytä hyvältä eikä juoksutus silloin onnistu. 
- hevosella voi olla kuolaimet tai se voi olla ilman niitä. Alpo tarvitsee kuolaimet, Oona taas keskittyy niillä leikkimiseen eikä se näytä hyvältä vaan jännitys suun höpläämisestä siirtyy koko kehoon. 
- juoksuttaja pitelee narua/ohjia molemmin käsin

Vinkkien jälkeen aikalailla mukava juoksutus!
Tarkastusten jälkeen satuloimme hevoset. Meillä oli varattuna päiväkarsinat, joten laitoimme Oonan ja Alpon tallissa kuntoon. Karsinat eivät olleet vierekkäin, josta Alpo vähän hermostui. Se huuteli Oonalle koko ajan kimeästi hirnuen, mutta mitäpä Oona tähän? Oli hiljaa, nautiskeli karsinan antimista (joku oli jättänyt namusia kupin pohjalle), tutustui vieruskavereihin ja oli hiiren hiljaa. Alpon sydän oli murtua, kun ei vastausta kuulunut. Lisäksi Alpolla ei ollut näköyhteyttä Oonaan ja sekin harmitti. Kun lähdettiin ulos, murheet unohtuivat kun Oona löytyi. 

Alkuverryttelyt, Alpolla omat kuviot
Lähdimme koko konkkaronkka alkuverryttelyksi maastoon. Kuljimme toista tuntia kävellen ja ravaillen. Belinda halusi lämmitellä hevoset kunnolla, ja ratsastikin meidän mukanamme. Hän sanoi, että hevoset olisi saatava myös rauhoittumaan. Tämä oli enemmän kuin paikallaan, sillä yksi jos toinen kävi kuumana. Alpokin tepasteli millon mitenkinpäin tiellä. Tuntuivat myös esittelevän Ricon kanssa taitoja toinen toisilleen. Parhaiden pukkien tittelin nappasin onneksi Rico, eikä Alpo saanut onneksi vaikutteita ;) Meillä olikin oikein viihdyttävää joukon hännillä Oonan kanssa kun katselimme, miten ruunat koettelivat ratsastajiaan. Kumpikaan ratsastaja ei pahemmin kommervenkeistä välittänyt, sillä juttu ei katkennut pukeista huolimatta missään vaiheessa. 


Alkuverryttelyn jälkeen jatkoimme radalle, jossa jakaannuimme kahteen ryhmään. Olimme Kirsin ja Ricon kanssa ensimmäisessä ryhmässä ja saimme Belindalta heti alkuun ohjeistusta. Valmennuksen tarkoituksena oli keskittyä istuntaamme, hakea hyvä tasapaino ja rento, tasainen vauhti hevoselle. Kaikkien järkytykseksi Belinda lyhensi jalustimiamme reippaasti. Ratsastimme kuulemma ihan liian pitkillä jalustimilla! Oli pieni shokki, kun jalustimet lyhenivät muutamilla rei'illä. 

Vikalistalla mm. liian pitkät jalustimet, varpaat enemmän menosuuntaan...



Lähdimme kiertämään rataa ravissa. Tarkoitus oli hakea rento ravivauhti, jossa meno tuntui hevoselle helpolta. Belindalta saimme hyviä ohjeita. Oonan rennoin ravi näytti GPSn mukaan olevan sen 15-16 km/h, mutta 17-18 km/h ravi tuntui yltälailla hevoselle helpolta. 




Lyhyemmillä jalustimilla oli kyllä puolensa. Tasapainossa oli helpompi pysyä ja horjahteluja ja korjauksia tuli vähemmän. Ehkä siis jonkinlainen kompromissi näistä jalustinpituuksissa jatkossa voisi olla hyvä. Harjoittelimme sekä seisomista (matkaratsastusistunta) että keventämistä. Tärkeää oli muistaa tasapuolisuus: kevennä yhtä paljon kummallekin jalalle. Eli vaihdoimme noin 1 km välein kevennyksen. Samoin pitäisi toimia myös laukassa: laukkaa yhtä paljon kumpaakin laukkaa. 


Arabiruunat siirtyivät laukkaan, me jatkoimme Oonan kanssa ravissa. Molempiin suuntiin mentiin yhtä monta laukkakierrosta. Jotta hevonen voisi olla tasapainoinen, pitäisi maastotreeneissä muistaa juurikin kevennyksen ja laukkojen vaihtamiset. Myös kilpailuissa näillä voi olla äärettömän suuri merkitys hevosen liikkeiden epäpuhtauksiin, sillä jos on koko ajan keventänyt vain toiselle jalalle, tai mennyt vain toista laukkaa, voi hylkäys tulla viimeisillä tarkastuksilla tai maalissa ihan siitä syystä. Matkaratsastuksessahan tuomio lame ei tarkoita sitä, että hevonen ontuisi jalkapuolena ja loppuun ajettuna. Vaan ihan jo siitä, jos se on väsynyt, juoksee haluttomasti, lihaksisto on kangistumassa (nestehukka, elektrolyyttivaje), kompastunut tai ratsastettu epätasapainossa (kevytravi, laukka) voivat olla syitä hylkäykseen. Ja oikeanlaisella ratsastuksella estettävissä. 



Lisäksi Belinda painotti, miten tärkeää on edetä kilpailuissa tasaista vauhtia. Kaikenlaiset kiihdyttelyt eivät ole missään tapauksessa hyväksi. Jos ajatellaan maratoonaria, juoksevathan hekin matkan pitkälti hyvin tasaista vauhtia. Vauhti ei saa olla pumppaavaa, koska se on hevosta kuluttavaa. Pitäisi muistaa se, että kova vauhti ja vauhdin vaihtelut (kiihdytykset ja hidastukset) kuluttaa enemmän energiaa kuin tasainen vauhti. Myös mäkisessä maastossa pitää muistaa ottaa ylämäet rauhassa, sillä silloin energiaa säästyy. 

Ilmeestä päätellen Alpolla oli kivaa!


Ratsastimme loppuverryttelyt itsenäisesti. Hoidimme hevoset tallissa ja odottelimme toisen ryhmän valmistumista. Sen jälkeen juoksutimme hevoset vielä. Kummassakaan ei ollut huomautettavaa, vaan liike oli puhdas yli puolen tunnin karsinaseisoskelun jälkeen. Yhteensä kilometrejä kertyi noin 30 päivän treenissä. 



Lastasimme hevoset ja suuntasimme kotiin. Kumpikin meni mennen tullen hyvin koppiin ja matkustivat mukavasti. 

video
Kaikille mukanaolleille oli evästä ;)

Sunnuntaina kokoonnuimme Tampereella luennon merkeissä. Kävimme läpi edellisen päivän treenit ja katsoimme kuvia ja videoita, joista Belinda vielä kommentoi vielä ratsastustamme. 

Belinda painotti vielä myös ns. vakionopeuden löytämisen tärkeyttä. Jokaisen pitäisi katsoa, mikä on se vauhti, jossa hevonen on rennoin ja jossa syketaso pysyy vakiona ja alhaisena, sillä juurikin sitä nopeutta hevosen on helpoin edetä vaikka kuinka pitkälle. Kuuma hevonen pitäisi saada aina rauhoittumaan ennen suoritusta (harjoitus, kilpailu) jottei energiaa kulu sähläämiseen. Lisäksi mäkisessä maastossa ylämäet pitäisi mennä hiljaa, jotta energiaa säästyy. Vastaavasti kotona mäkitreenissä selkälihaksia voi kehittää tekemällä mäkitreeniä hitaassa vauhdissa. 

Istunnan tärkeyttä ei voi korostaa koskaan liikaa. Istunnan pitää olla tasapainoinen, jottei ratsastaja häiritse hevosta. Jalustimet eivät saa olla liian pitkät, koska silloin jousto polvista ja lantiosta katoaa. Lisäksi ylävartalon (vatsa + selkä) tulee olla vahva, jotta jaksaa pitkänkin matkan kantaa itsensä hevosen selässä. 

- Hilla

4 kommenttia:

  1. Mukava, että vaihteeksi oli toisen ihmisen pitämä valmennus taas. Saa enemmän ajatuksia ja vinkkejä kokonaisuutta ajatellen. Ihana tuo Alpo! Makee kuva siitä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alpo oli elementissään, ainakin mitä tulee valokuvauksellisuuteen ;)
      -H

      Poista
  2. Belindan luento oli erittäin mielenkiintoinen. Kovasti jäi harmittamaan, ettei päästy la. Olisi ollut paljon hyötyä koskien istuntaa ja varsinkin ravissa.

    Hienossa kunnossa on teidän pollet.😊

    -Elisa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Belindan valmennus antoi paljon uutta (joista jo puolet unohtui, koska piti viime treenissä taas meittiä asioita uusiksi).
      Kiitos! Toivottavasti nähdään teidänkin poikia pian!
      -H

      Poista