sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Energiaa auringosta - ja hevosista!

Mahtoiko olla syksyn viimeinen hieno päivä lauantaina? Ainakin tänään on tullut vettä, tuullut ja ilma selvästi vuodenaikaan nähden oikeamman tuntuinen. Hevoset ovat pikkuhiljaa totutelleet tarhaelämään (ja uuteen mökkiin eli katokseen) ja pääsivät tällä viikolla enää parina päivänä laitumen puolelle. Jos sateet nyt saapuivat, ei sinne ole enää asiaa. Varsinkin Alpolla on tapana vedellä peltorallia ja mutapellolla se voi olla turhan riskaapelia...


Nappi on ollut viime viikot kengättä, koska nappasin kilisevät kengät ponin alta jonkin aika sitten pois. Sen verran tiet ovat kuitenkin jo kosteudesta pehmenneet, että ihan kivan ajolenkin saattoi tehdä! Nappi kun arkoo herkästi hiekkatiellä piniäkin murusia, mutta taisi kavio olla nyt sen verran pitkä ja tie pehmeä ettei tuntunut missään. Paljasjalkainen poni kiisi innoissaan!



Lysti loppuu lyhyeen, sillä huomenna poni saa taas kengät alleen. Sen verran Napin elämässä on aktiviteettia, ettei kestä kovin pitkään ilman kenkiä. Eikä kavionpohjiaan arastelevalla ponia ole kiva liikutella. 


Napin tuli lenkillä kunnon hiki pintaan ja poni piti oikein kaulapalaa myöden kääriä loimeen. Sen verran petollisia ovat syysauringot, ettei mitään turhia vilustumisen riskiä viitsi ottaa. Napin jälkeen oli Oona peltojumpan vuoro. Ensin ratsaille hyppäsi Roosa ja minä hääräilin kameran kanssa. 



Oona oli upea!! Heti alusta saakka rehellistä työtä, ei kaahailuja vaan sievää ja sulavaa liikehdintää. Ei jalkojen solmuun menemistä tai kompurointia vaan sulavaa ja siroa menoa. Pellon päässä oli lämmintä ja mukavaa, Oona pörisi tyytyväisenä. Oikein näki, miten hevosen oli hyvä olla, eikä ratsastajallakaan pöllömmät fiilikset tainneet olla. 



Oonalla on ominainen talvikarvankasvatustapa. Sille pukkaa jo elokuun alulla pidempää karvaa ja moni siihen vuoden aikaan ihmetteleekin, että onpas tällä pitkä turkki. Nyt kun kelit ovat kohdillaan ja Napilla ja Alpolla talvikarva jos kasvussa, näyttää Oona taas oikein mukavalta. Mikään pitkä karvahan tälle ei talveksi kasva, mutta ilmeisesti ensimmäisen pimeän elokuun yön aikana Oona päättää ottaa pitkätkalsarit esiin. 



Ratsastaja vaihtui! Oli minun vuoroni kiivetä taas hevosen selkään! Kaivoin jo ratsastushousut esille, mutten kuitenkaan niitä laittanut. Kai sitä jotenkin ajatteli, ettei saa intoilla liikaa tai homma lössähtää käsiin. Ilokseni sain todeta, että ratsastaminen tuntui taas paljon paremmalta, ja ensi kerralla laitan ne ratsastushousutkin. Voi helpottaa hommaa vielä kun saa pitoa takamukseen ja vaikka sapsit jalkaan. 


Taustalla Oonan oma koti
Kuvista huomaa selvästi, missä mennään. Oikean ja vasemman jalan asennot ovat erilaiset ja oikea jalka on omilla teillään. Ilmeisesti nilkan jäykkyys vaikuttaa myös siihen, että istunta on lievästi sanottuna etukenossa (vai halajaako ratsastaja jo kovempia vauhteja?!). Mutta tällä kertaa tuli kokeiltua jo harjoitusravia ja se tuntui nilkkaystävällisemmältä kuin kevennys. 


Itseasiassa, aika hyvältä se tuntui!!


Ratsastuksen jälkeen Nappi oli jonossa tarhan portilla. "Ottakaa nyt hyvänen aika jo tämä kaulakappale pois!" Ja poishan se otettiin. Pääsivät hevoset vielä viimeisen kerran päiväksi aurinkoon laitumen puolelle. 

Mitä muuta meille kuuluu? Laitilan kisojen jälkeen Alpo jäi ansaitulle lomalle. Herra on "lepäillyt" (eli harrastanut oma-aloitteista peltorallittelua) nyt kuukauden verran ja vielä on lomaa toinen samanmoinen pätkä jäljellä. Joulukuussa olisi Alpon kanssa tarkoitus aloitella uutta treenikautta. 

Oona on harrastanut jumppailua ja kevyttä maastoilua. Vähän suunnittelimme sen kanssa matkakisoja, mutta päätimme kuitenkin päättää kisakauden tiimin osalta laitilaan. Vetoauto on vähän reistaillut, joten jatketaan taas ensi kaudella! 

Oona ja Roosa pellolla 11.10.



Oonankin loma häämöttää edessä, mutta koska aina tarvitaan yksi terapiaratsu, saa neiti lomailla kun Alpo palaa taas rutiineihin. 

Loppuun vielä lomakuvaterveiset Alpolta!


Omaa hauskaa pellolla
- Hilla

1 kommentti:

  1. Allu on niin kuvauksellinen, ihana. Nappi on kyllä niin hyvännäköinen loimikuvassa.. Urkilla on jo niin paksu ja pitkä karva, että ne on Keijun kanssa jo lähempänä mammuttia. Enpä olekaan seurannut nyt kalenteria ensi vuodelle, joko kausi starttaa talven lumilla?

    VastaaPoista