sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Talvitreeniä

Näillä leveysasteilla ei ollakaan muutamaan talveen jouduttu katsomaan treenikelejä lämpömittarista. Onneksi kireiden pakkaspäivien väliin on mahtunut myös sellaisia päiviä, että hevosten kanssa on voinut tehdä muutakin kuin kävellä. 


Kenttä on pysynyt koko talven hyvänä, mutta kuka voisi vastustaa lumisella pellolla ratsastamista? Hankea juuri sopivasti tuomaan hiukan lisävastusta treeniin. Molemmat hevoset ovat käyneet ahkerasti jumppaamassa pellon puolella. 

Vähän väistöjä


Kyllä pakkanen ja lumisade on ihan toista kuin kurakelit ja vesisade. Lumi ei juurikaan kasta hevosta eikä ratsastajaa, ja tuo kuviinkin kivan lisäefektin. 


Mukana oli tietysti myös Siru, joka viihdytti itse itseään koko sen runsaan kaksituntisen, mitä hevosten kanssa pellolla tällä erää pyörittiin. Koira nimittäin sai valtavan inspiraation koko pellon auraamisesta!! Eikös kuulostakin hienolta? Niinpä niin, vain Siru-koiran logiikalla voidaan päästä tälläisiin päätelmiin. Siru sitten koko ajan kauhoi lunta etutassuillaan joka suuntaan, ja kieltämättä, päivän päätteeksi pellon toiseen päähän oli kuin olikin syntynyt melkoinen taistelutanner...

Työmiehen liivit ja kaikki! Nih!




Alpon jumppaohjelma piti sisällään ravityöskentelyä sekä suoralla että kaarevilla urilla, väistöjä sekä käynnissä että ravissa ja lopuksi laukkatyöskentelyä sopivasti hangesta lisävastusta hakien. 


Kun toisinaan pomppupalloa tai kenguruakin muistuttava Allu-poni oli sopivasti väsytetty, uskaltautui se rampakin tämän hevosen kyytiin. Istuntaa kehittävää ja nilkkaa venyttävää treeniä pitäisi nyt lisätä tämän naisen kunto-ohjelmaan, jos mielii maastoilemaan vielä joskus. Pitävillä kokopaikkahousuilla ja harjoitusravilla istunnan etukenous häviää, mutta kevyessä ravissa (ja varsinkin liukkailla housuilla) etukeno palaa heti, jolloin tasapaino on hakusessa. Ehkä menoa tällä kertaa auttoi myös koulusatula ja pidemmät jalustimet?

Hilla toista kertaa Alpon kyydissä sitten pitkän tauon. 



Oonasta on löytynyt ihan uusia puolia tämän syksyn ja talven aikana. Ravi on lyhentynyt ja muuttunut kaikin puolin miellyttävämmäksi. Hevonen uskaltaa (tai malttaa) rentoutua kuolaintuelle ja näin ravityöskentely on saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Alpon kisakauden päätösloma ja Roosan kouluratsastusinspiraatio ovat tehneet Oonalle varmasti hyvää kaikin puolin. 

Oona ihan pörisee mennessään kun on niin tyytyväinen :)



Aina siis voi kehittyä. Sitä vaan helposti antaa itselleen ja hevoselleen luvan "laiskotteluun" ja siitä omasta mukavuusalueesta ei mielellään luovuta. Mutta joskus tekee hyvää ylittää rajansa sillä siitä voi seurata uusia, mukavampia alueita, vai mitä Oona?

Ei aina uskoisi samaksi hevoseksi


Oonan jumppaohjelma pitää sisällään paljon erilaisia kaarevia, mutta isoja linjoja ravissa ja käynnissä, väistöjä käynnissä sekä myös laukkaa. Siinä onkin seuraavaa haastetta Roosalle ja Oonalle, nimittäin laukan työstäminen sileällä! Saa nähdä, minkälaista räpellystä on luvassa, vaikka eipä Oonalle varmasti laukkaan saa koskaan vastaavaa harmoniaa mitä nyt on saatu ravityöskentelyyn... ;)

"Rööt rööt"
Loppuun vielä video Roosan ja Alpon eilisistä matkatreeneistä. Keli mitä parhain ja ilmeisesti myös Allu oli ihan super <3 Treeni käsitti yhteensä 21,6 km, joka piti sisällään 15 + 15 minuutin laukkaharjoitteen. Taisi olla myös Alpon ensimmäinen laukkatreeni ilman Oonaa? "Kuka niitä hidasteita eteensä kaipaa," tuumaa Alpo. 

Alpon aherrus palkittiin lämpimällä melassivedellä, joka ruunapojalle maistuu nykyisin paremmin kuin hyvin. Taisi nytkin ihan pohjanmaan kautta mennä kahden ämpärin verran... Kovilla pakkasilla hevoset saivat lämmintä melassivettä iltaisin talliin tullessaan, ja nyt kun kelit ovat lauhtuneet, Alpo kyselee tunnollisesti mehun perään joka ilta! Tapojen ja herkkujen orja nro 3 meidän tallissa!

- Hilla

2 kommenttia:

  1. Siellä on treenattu tunnollisesti siinä missä täällä on treenattu millon lie viimeksi... Ens meni tiet kivikoviksi, sitten tuli peilijäätiköt, seuraavaksi kovat pakkaset. Josko nyt pysyis tällainen "normaali" keli, että on lunta ja pakkanenkaan ei heti nipistele!
    Mites Hillan jalka, joko rupeaa kestämään ratsastusta?

    VastaaPoista
  2. Siinä ne hyvät treenikelit sitten jonoli ja meni. Peilijäätä ja loskaa vaihteeksi! Jalka alkaa olla siinä vaiheessa että kävely sujuu ongelmitta ja portaat pystyy kävelemään jo normaalisti alas. Ratsastaessa käynti on se varmin askellaji, koska liikerata vielä jäykkä ja saa asennon ravissa kovin etukenoksi jolloin tasapaino kärsii. Siksi ei vielä aitojen ulkopuolella ole uskallettu ravailla. Mutta vähän on jo laukkaakin kokeiltu. Kaipa tämä tästä ajan kanssa. Vaan vähän enemmän ottaa mitä kukaan osasi ennustaa.
    -H

    VastaaPoista