torstai 14. heinäkuuta 2016

Kesän matkaratsastustreenejä osa 1: Oonan oma treeni

Blogi on ollut oikein kunnolla kesälomalla! Huh! Näin pitkää päivitystaukoa ei varmasti ole meillä ollut miesmuistiin! Tekemistä on ollut itse kullakin säädyllä ja jotenkin vaan kirjoittelu on siten painunut taka-alalle. Nyt kuitenkin laitetaan blogi ajantasalle kirjoittamalla muistiin menneet matkaratsastustreenit. 

Viron kisareissun jälkeen Alpo sai vietellä ansaittua palauttelulomaa laitumella nelisen viikkoa. Muutamaan otteeseen herra kävi taluttelulenkillä tuona aikana, mutta liikettä tuntui tulevan laitumella ihan oma-aloitteisestikin, joten siksi sen suurempia kävelyitä ei tarkoituksella tehty. Touko-kesäkuussa hevoset viettivät yöt vielä sisällä ja päivät laitumella, jotta suurimmat ahmatit, Alpo ja Nappi, joutivat edes hetkeksi sulattelemaan ahmimiaan luonnonantimia. 

Oona ja Roosa 29.5.2016
On ollut hieno huomata, että Alpon ahneus on hieman taantunut tässä parin vuoden aikana. Meille tullessaan ruuna imaisi rehut ja korret silmänräpäyksessä, ahmi itsensä laitumella täpötäyteen ja niin poispäin. Nyt kuitenkin ruuanhimo on normalisoitunut viimeisen vuoden aikana ja on hieno huomata, ettei Alpo ole ollenkaan se, joka pää on jatkuvasti vihreän heinän peitossa. Itseasissa, syöpöin näistä tuntuu olevan Oona! No se hälle suotakoon, sillä rehunkäyttöarvo on ihan toista luokkaa kuin näillä luonnonrotuisilla ruunilla...


Näiden alkuhöpinöiden jälkeen itse postauksen aiheeseen. Alpon lomaillessa Oona suoritti treeniä oman aikataulunsa mukaisesti. 29.5. oli Oonan "laukkatreenin" aika, ja neidit Roosa ja Oona suuntasivatkin silloin radalle tehtäväänsä suorittamaan. Alkuverryttelyiden jälkeen oli vuorossa 20 + 20 minuutin reipastahtinen 18-20 km/h harjoite ravissa. Tuossa ajassa ratsukko ehtii kiertää radan 4 + 4 kertaa. Koska Oona oli yksin, sai hän myös laukata siten, että aina kahdella viimeisellä kierroksella vetosuoralla sai ottaa laukkaa. 


Treeni oli Oonalle mieluinen, hevonen liikkui hyvin ja palautui nopeasti. Muutenkin ahkera kenttätyöskentely on tuottanut tulosta ja hevonen on suorempi ja toispuoleisuus on huomattavasti vähentynyt. Lisäksi Oona on myös rennompi kädelle eikä kuluta turhaan voimiaan painamalla ohjalle. Myös alkuverryttelyssa hevonen malttoi mennä rennosti ja letkeästi. Ja ihan selvästi nautti olostaan!

Sykkeen mittaus 20 minuutin harjoitteen jälkeen. 
- Hilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti