sunnuntai 21. elokuuta 2016

Aikamoinen comeback!

Matkaratsastuskilpailut 6.8.2016, Liesjärvi
  taso 3, 80 km nopeusluokka, miniminopeus 10 km/h
Järjestäjä: SuMaRa

Vihdoin ja viimein sain itseni istutettua koneen ääreen ja kirjoitettua Oonan kaudenavauskilpailuista, jotka pidettiin Liesjärvellä parisen viikkoa sitten. Kisojen jälkeen kesälomille kirmannut allekirjoittanut ei vain ole hieman kehnoista kesälomakeleistä huolimatta "ehtinyt" istahtaa koneen ääreen, aina kun tuntuu olevan jotain "tärkeämpää tekemistä".  


Kisapäivä alkoi pirteällä 3:45 herätyksellä, sillä lähtö pihasta kohti kisakeskusta tapahtuisi suunnitelmien mukaan 5:00. Näin myös tapahtui ja kisakeskuksessa olimme suunnitelmien mukaan puoli seitsemältä. Tälläkertaa tiimimme oli paikalla hieman vajaalukuisena, sillä 1.8. klo 23.10 tiimiimme syntyi uusi matkaratsastajanalku. Tarkemmin kooltaan 48cm pitkä ja 2810g painoa omaava pieni prinsessa, jota ei kuitenkaan vielä viiden päivän ikäisenä nähty tositoimissa kisapaikalla, vaan neiti tyytyi toistaiseksi seuraamaan tiimin työskentelyä Hillan kanssa kotoa käsin.

Tässä hän on - meidän tiimin uusi maskotti! ;)
Kilpailupaikalla päivä alkoi tuttuun tapaan ilmoittautumisella ja tavaroiden rahtaamisella huoltoalueelle, jonne edellisenä iltana kilpailupaikalle saapuneet kanssakilpailijat olivat meille ystävällisesti jo oman "huoltokarsinan" varanneet, iso kiitos siitä! Seitsemän kieppeillä pidettiin reittiselostus, jossa kerrottiin reitin varrella olevan pieni pätkä asfalttia, korkeusvaihteluita, sekä paikoitellen suurikivistä soraa, johon olimmekin varautuneet pohjallisten kera. Reittiselostuksen jälkeen suuntasimme eläinlääkärin tarkastukseen. Eläinlääkärintarkastuksessa syke 36 ja kaikki ok, joten lähtölupa saatiin. Siitä sitten suuntasimme varustamaan Oonaa ensimmäiselle osuudelle, joka oli pituudeltaan 32 km.

Tämän paremmin ei kai voi meille tarkoitettua huoltoloossia merkata? :D


Lähtö tapahtui tasan klo 8:00 kahdeksan hevosen voimin. Oona tuntui pirteältä, mutta tyytyi kulkemaan valitsemallani paikalla joukon hännillä. Aloitimme melko rauhallisesti, sillä jokaisen lenkin alussa oli reilun kilometrin mittainen asfalttipätkä, jonka jälkeen matka jatkui melko samaan malliin.  Kuljimme yhdessä porukassa aina noin 6-7km asti, kunnes kärki alkoi kiristää vauhtiaan ja katosi omille teilleen. Nyt matkaa jatkettiin kuuden ratsukon porukassa. 

"Mennään mennään mennään!"
Noin 10km kohdalla pidimme ensimmäisen huollon, jossa Oonalle ei vielä juoma maittanut, joten kasteltiin vaan, sillä keli oli yllättävän hiostava. Oona oli hieman innostunut vauhdin kiristyessä ja olikin painanut ohjalle viimeiset kilometrit ennen huoltoa. Halusin hieman rauhoittaa tilannetta ja lepuuttaa omia käsilihaksiani ja lähdimmekin huollosta hieman ennen muita, jotta pääsisimme välillä vetämään joukkoa. Näin omat käteni saivat hieman levätä ja Oonallekin teki hyvää, kun paine ohjassa vähän heltyi - ohjalle painaminen kun on aika kuluttavaa. Oona porhalsi edellä omaa reipasta hölkkäänsä, joka on siinä 17km/h tietämillä. Vetohevosena saatiin toimia noin viitisen kilometria, jonka jälkeen oli aika vaihtaa vetohevosta. 



20 km huoltoon saavuimme neljän ratsukon porukassa. Oonalle ei vielä juoma kelvannut, joten heitettiin taas vettä niskaan ja jatkettiin matkaa. Pidettiin vielä kolmas huolto vähän matkan päästä, jossa vain kasteltiin. Loppumatka sujui hyvin ja noin kilometri ennen maalia jäätiin Kirsin ja Rollen kanssa kävelemään ja talutettiin hevoset taukolinjan yli keskinopeuden näyttäessä reilut 15km/h. Alpon kanssa ei yleensä paljoa tarvitse kävellä ennen tauko/maalilinjaa, mutta Oona palautuu Alpoa hitaammin, joten pieni kävely ennen maalia on neidin kanssa aina paikallaan. Taukolinjan jälkeen varusteet pois, hieman viilennystä ja sykekahva kylkeen. Syke pamppaili 80-75 tuntumassa, mutta pienen odottelun jälkeen laski alle 64 ja lähdettiin kohti tarkastusaluetta. Ilmoittauduimme tarkastukseen ja hetken päästä tuomari tulikin ottamaan sykkeen kahvalla, sillä eläinlääkärin tarkastukseen oli jonoa. Syke 52, joten saatiin jäädä sykealueelle odottelemaan vuoroamme päästä eläinlääkärin eteen. Hetken päästä kutsu kävi saapua tarkastukseen, jossa kaikki oli ok ja saimme jatkaa seuraavalle 32 km osuudelle. 


30 minuutin tauko kului nopeasti ja hetken päästä startattiinkin Oonan kanssa seuraavalle osuudelle. Kuljettiin kolmen ratsukon porukassa ja ensimmäinen huolto pidettiin jälleen 10 km kohdalla. Oona ei vieläkään juomaa huolinut, joten kasteltiin vain. Jatkettiin matkaa yhdessä seuraavat 5 km, jonka jälkeen mentiin loppu 5km Oonan kanssa hetki kahdestaan muiden laukatessa reippaampaa edellä. Oonan kanssa en pitkällä matkalla laukkaa, joten tultiin vajaa kilsa muiden perässä Oonan reipasta 18-20km/h ravia. 20 km huollolla saatiin muu porukka kiinni. Nyt Oona malttoi jo juodakkin ja kun neiti oli tarpeekseen juonut, kipattiin vettä niskaan ja lähdettiin muiden peesissä viimeiselle 12 kilometrille ennen taukoa. Taukolinja ylitettiin taas käynnissä taluttaen keskinopeuden ollessa melko sama reilu 15km/h kuin edellisellä lenkillä. Jälleen varusteet pois, hieman viilennystä ja sykekahva kylkeen. Nyt Oonan syke pyöri jossain 80 yläpuolella, mutta laski kymmenyksen, kun neiti malttoi sontia. Pieni odottelu vielä ja syke saatiin 60 tietämille, jolloin uskaltauduin ilmottautua tarkastukseen. Tuomari mittasi jälleen sykkeen ja nyt se oli 56. Eläinlääkärin eteenkin päästiin hetken päästä ja jatkolupa A:n paperein saatiin. 


Tarkastuksen jälkeen suunnattiin 40 minuutin tauolle, joka lyheni kymmenellä minuutilla, sillä viimeisellä tauolla oli luokassamme kaikille pakollinen re-check, jonne tulisi mennä 10 minuuttia ennen varusteet päällä. Tässä välissä hevoselle jälleen juomaa ja ruokaa, kuten myös ratsastajalle. Hetken päästä varusteet päälle, hieman lämmittelemään ja sitten re-checkkiin! Re-checkissä kaikki ok ja saimme jatkaa hyvillä mielin viimeiselle 16 km osuudelle. 


Lähdimme tauolta viimeiselle osuudelle toisena, vajaa minuutti johtavaa ratsukkoa jäljessä. Oonassa ei väsymyksen merkkejä tuntunut ja neiti pinkaisi tauolta innoissaan tavoitellessaan johtavan ratsukon häntää! Sain neitiä vähän toppuutella, sillä alun asfalttipätkän halusin ottaa edellisten lenkkien tapaan rauhallisesti. Asfalttipätkän jälkeen jatkettiin Oonalle ominaista reipasta 17km/h ravia. Tavoitteeni viimeisen osuuden suhteen oli selkeä: edetään omaa tasaista vauhtia ja katsotaan sitten mihin se riittää. Mitään sijoitusta emme täältä olleet alunperinkään lähteneet hakemaan ja Oona olikin ylittänyt kaikki odotukset taittaessaan lenkkejä näinkin nopeilla keskinopeuksilla. Noin kolmen kilsan kohdalla kolmantena tauolta lähtenyt ratsukko saavutti meidät ja pyyhkäisi hetken päästä ohitse. Oona -täti tästä suivaantuneena meinasi, että tämä asia tulisi oitis korjata, mutta itse olin toista mieltä. Noin viiden kilsan kohdalla huolto oli vastassa kastelupullon ja vesiämpärin kanssa. Oona sai juoda hieman, jonka jälkeen kasteltiin ja jatkettiin matkaa. 10 km kohdalla pidettiin toinen huolto, jossa myös johtavat ratsukot huolsivat ja näin saatiin heidät kiinni ja matka jatkui yhdessä. Otettiin vielä yksi lyhyt huolto loppuun, jossa lähinnä vähän kasteltiin, jonka jälkeen matka sai taas jatkua. Kuljettiin parisen kilsaa johtavien ratsukoiden perässä, mutta kun noin 4km ennen maalia ratsukot kiristivät vauhtiaan jäätiin Oonan kanssa kahden. Jatkettiin matkaa samalla 17km/h ravilla kuin aikaisemminkin. Muutaman kilometrin päästä Oona tuntui takapäästään hieman kankealta ja haki ravinsa tahtia. Hetken päästä neiti kuitenkin omatoimisesti pinkaisi vauhtiin ikään kuin olisi vaihtanut sen niin sanotun ison vaihteen päälle ja lähti painamaan 20-21 km/h ravia korvat pystyssä kohti maalia. Väsyessään, kun Oonalle tuo ns. "hitaampi" ravi muuttuu vaikeammaksi lihasten väsyessä, jää jäljelle enää yksi vaihde. 


Maalilinja lähestyi lähestymistään ja tällä kertaa olin suunnitellut ravaavani hieman lähemmäs maalilinjaa, sillä yritin välttää kangistumista mahdollisimman paljon nyt kun Oona tuntui hieman väsyneemmältä, olihan matkaa takana jo 80 km. Noin 500m ennen maalia otettiin käyntiä ja ylitettiin maalilinja viimeisen lenkin keskinopeuden ollessa huimat 17 km/h! Maalilinjan jälkeen sama kaava toistui kuin aikaisemminkin - varusteet pois, viilennystä ja sykkeen mittausta. Oonan syke pyöri pitkään 80 yläpuolella, mutta lähti hetken päästä laskuun. Varmistelin ja varmistelin, kunnes lopulta syke oli 60 tietämillä ja uskaltauduin ilmoittautua lopputarkastukseen. Lopputarkastuksessa syke 60, ihonkimmoisuudesta B, kuten myös suolistoäänistä. Sitten liikkeiden vuoro. Oona lähti liikkeelle kankeasti ja ensimmäinen juoksutus meni mönkään. Eläinlääkäri pyysi meitä juoksemaan toiseen kertaan, jolloin Oona vertyi ja juoksi lopun oikein mallikkaasti! Liikkeistä tuli B ja tämä takasi meille hyväksytyn tuloksen ja kolmannen sijan! Upea, upea Oona! Tarkastuksesta saatiin poistua ilosta hypellen - Oona oli tehnyt comebackin ja minkälaisella tuloksella!

Palkintojen jako pidettiin hieman sen jälkeen, kun luokan viimeinen ratsukko oli saapunut maaliin. Koko päivän ilma oli ollut mitä parhain, mutta kuinka ollakkaan, kesken palkintojen jaon taivas repesi ja alkoi sataa kaatamalla! Sateesta huolimatta tunnelma oli iloinen, sillä onnistuneita suorituksia tuli runsaasti. Oonan kanssa sijotuimme kolmanneksi keskinopeudella 15,9 km/h! Aikamoinen comeback täytyy sanoa, Oona ylitti kaikkien odotukset! Nyt Oona saa kunnon palautteluloman, jonka jälkeen aletaan suunnitella tulevaa. Tästä on hyvä jatkaa!
- Roosa


4 kommenttia:

  1. Onnea kisamenestyksestä ja onnea myös tiiminne uudelle jäsenelle vanhempineen! :)

    VastaaPoista
  2. Hieno comeback tosiaan, onnea! :) Ja aivan mielettömän sulonen tyttölapsi, onnea Hilla perheineen ♥

    VastaaPoista
  3. Paljon onnea tyttövauvasta!!
    Ja onnea kisamenestyksestä!

    VastaaPoista