Matkaratsastuskilpailut 26.9.2015, Laitila
taso 2.3 79 km ihanneaika, nopeus 12 - 16 km/h
Järjestäjä: SuMaRa
Viime lauantaina tiimi suuntasi kohti Laitilaa ja matkakisoja. Edessä olisi sekä Alpon että minun ensimmäinen noin 80 km matka ja jännitystä oli ilmassa. Ajomatka meiltä kisapaikalle ei ollut pitkä, vain hieman päälle 45minuuttia.
Kisapaikalle saavuttuamme parkkeerattiin traileri ja purettiin Alpo kopista. Tämän jälkeen minä ja isä lähdimme reittiselostukseen, äiti jäi kävelyttämään Alpoa ja Hilla pystyttämään leiriä. Reittiselostuksessa ei ihmeempiä. Matka ratsastettaisiin kolmessa osassa - kaksi ensimmäistä lenkkiä olivat pituudeltaan noin 29 km ja viimeinen 20 km. Lenkkien välissä olisi kaksi 30 minuutin taukoa.
Reittiselostuksen jälkeen käytettiin Alpo alkutarkissa. Alpo oli rauhallinen ja sykekin vain 34! Lähtölupa saatiin ja sitten lähdettiin varustamaan Alpoa.
Kellon lyödessä yhdeksän lähdimme matkaan neljän ratsukon voimin. Aurinko paistoi, mutta ilma oli muuten syksyisen kolea. Joidenkin peltojen yllä leijaili vielä ohut sumuverho. Alpo tuntui pirteältä ja olisikin taittanut matkaa mieluiten laukassa. Annoin herran laukata, kunhan vauhti pysyi maltillisena ja herra itse jonon hännillä. Ensimmäinen huolto pidettiin noin 10 km kohdalla. Alpo kastoi turpansa melassi-elektrolyyttivedessä, mutta ei malttanut vielä juoda. Ratsastaja hörppäsi vähän omasta pullostaan ja sitten jatkettiin matkaa.
Pohjat olivat viimepäivien sateiden jälkeen sopivan pehmeät ja näin voimme hyvillä mielin jatkaa reippaassa tahdissa. Toinen huolto pidettiin, kun matkaa oli takana noin 20 km. Alpolle ei juoma maistunut ja jatkettiin matkaa.
 |
| Huoltojoukot odottelevat ratsukkoa lenkiltä. Kuvasta puuttuu Hilla, joka otti kuvan ja Siru, joka oli nokosilla autossa :D |
Ensimmäiselle tauollee saavuimme käynnissä taluttaen keskinopeuden ollessa reilu 15km/h. Satula pois ja sykekahva kylkeen. Syke näytti heti hieman pitkäksi venyneen kävelyn jälkeen olevan rajoissa ja ilmoittauduimme saman tien tarkastukseen. Tarkastuksessa syke 44 ja kaikki ok, matka sai siis jatkua ja näin suuntasimme tauolle! Tauolla evästä hevoselle ja ratsastajalle!
30 minuutin tauko kului nopeasti ja hetken päästä olikin aika jatkaa matkaa. Matkaan lähdimme yhdessä Kirsin ja Rollen kanssa, yksi ratsukko oli lähtenyt matkaan jo aikaisemmin ja neljäs joutunut keskeyttämään. Matka taittui reippaasti hyvässä seurassa. Rollen ja Alpon vauhti sopi jälleen hyvin yksiin, onhan näillä kaveruksilla yhteisiä kilometrejä jo takana mm. aluemestaruuksista, jossa silloinkin kuljettiin yhtämatkaa. Huollot pidettiin samoissa paikoissa, nyt Alpo maittoi jo juodakin muutaman kulauksen.
 |
| Kuva: Mika Kannonlahti |
Tauolle saavuimme kolmen ratsukon voimin keskinopeuden ollessa tasan 16km/h. Tauolle saavuimme jälleen käynnissä taluttaen. Hieman ennen taukolinjan ylitystä Alpo kuitenkin jännittyi ja alkoi huiskia hännällään vimmatusti. Hetken päästä lensi jo takapääkin ja arvasin heti mistä oli kyse - mikäs muukaan kuin hirvikärpänen!! Olin itse juuri hetki sitten pyydystänyt yhden tuollaisen inhotuksen omalta poskeltani ja nyt sitten toinen oli päättänyt laskeutua Alpon häntään. Alpon reaktion hirvikärpäsiin tiesin jo entuudestaan, olihan äiti juuri toissapäivänä nähnyt lähes samanlaisen hyppykohtauksen laitumella. Taukolinjan ylitettyäni ryntäsi huolto paikalle ja Hilla nappasi tuon viheliäisen ötökän, joka nyt oli löytänyt tiensä Alpon lautasille. Kun hirvikärpänen oli saatu pois päiväjärjestyksestä, Alpo rauhoittui. Hetken päästä ilmoittauduimme jo eläinlääkärintarkastukseen, jossa Alpon syke jälleen 44 ja kaikki ok. Lähtölupa takataskussa jälleen tauolle ja valmistautumaan viimeiselle 20 km lenkille.
 |
| Alpon mielipide hirvikärpäsestä :D Kuva: Mika Kannonlahti |
Ilma oli alkanut hieman viiletä, joten laitoimme Alpolle ratsastusloimen viimeselle lenkille. Viimeiselle loopille lähdimme kolmen ratsukon voimin lähes samoihin aikoihin. Etenimme tasaisen reippaassa vauhdissa. Alpo tuntui koko matkan hyvältä ja vauhti sopivalta. Viimeisellä lenkillä pidimme vain yhden huollon noin puolivälin kohdalla. Alpo hörppäsi vähän juomaa ja sitten jatkettiin matkaa.
Loppumatkasta tarkkailimme visusti kelloa ja hidastimme vauhtia, sillä etuajassa maaliin ei saanut tulla, kyseessähän oli ihanneaikaluokka. Lisämaustetta tähän toi se, että kisapaikan kello oli noin parisen minuuttia omia kellojamme jäljessä, joten tarkkana piti olla, ettei seuraa orjallisesti omaa kelloaan. Kun olimme mielestämme varmistelleet tarpeeksi, jatkoimme rennossa hölkässä kohti maalia. Maalilinjan ylitimme muutaman minuutin minimiajan jälkeen. Alpolta varusteet pois, loimi päälle ja sykekahva kylkeen. Sykekahva näytti heti 55, joten marssimme heti ilmoittautumaan lopputarkastukseen. Lopputarkastuksessa syke 50 ja kaikki ok. Lopputarkista sekä ratsastaja, että avustajana toiminut isä saivat poistua hymyssä suin - hyväksytty tulos oli taattu!!
Palkintojenjako suoritettiin kunhan pisteet oli saatu laskettua ja edelliset luokat palkittua. Ja niinhän siinä kävi, että voittajaksi julistettiin meidän Ardas pistein 39,6 ja keskinopeudella 15,8km/h! Sinivalkoinen ruusuke oli hieno päätös hyvin sujuneelle päivälle. Alpo oli tänään elementissään ja antanut parastaan, kuten myös huoltotiimi. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan, ellei sitä hirvikärpästä lasketa ;) Nyt on sekä hevosella, että ratsastajalla FEI-kvaalit kasassa ja nyt on hyvä kääntää katseet kohti ensivuotta. Nyt Alpo saa jäädä ansaitulle lomalle. Luulen, että herralla ei taida olla mitään sitä vastaan ;)
 |
| Hieno Allu! |
 |
| Tällä porukalla kilometrit taittuivat nopeasti! Kiitos matkaseurasta! |
- Roosa
