sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Talvitreeniä

Näillä leveysasteilla ei ollakaan muutamaan talveen jouduttu katsomaan treenikelejä lämpömittarista. Onneksi kireiden pakkaspäivien väliin on mahtunut myös sellaisia päiviä, että hevosten kanssa on voinut tehdä muutakin kuin kävellä. 


Kenttä on pysynyt koko talven hyvänä, mutta kuka voisi vastustaa lumisella pellolla ratsastamista? Hankea juuri sopivasti tuomaan hiukan lisävastusta treeniin. Molemmat hevoset ovat käyneet ahkerasti jumppaamassa pellon puolella. 

Vähän väistöjä


Kyllä pakkanen ja lumisade on ihan toista kuin kurakelit ja vesisade. Lumi ei juurikaan kasta hevosta eikä ratsastajaa, ja tuo kuviinkin kivan lisäefektin. 


Mukana oli tietysti myös Siru, joka viihdytti itse itseään koko sen runsaan kaksituntisen, mitä hevosten kanssa pellolla tällä erää pyörittiin. Koira nimittäin sai valtavan inspiraation koko pellon auraamisesta!! Eikös kuulostakin hienolta? Niinpä niin, vain Siru-koiran logiikalla voidaan päästä tälläisiin päätelmiin. Siru sitten koko ajan kauhoi lunta etutassuillaan joka suuntaan, ja kieltämättä, päivän päätteeksi pellon toiseen päähän oli kuin olikin syntynyt melkoinen taistelutanner...

Työmiehen liivit ja kaikki! Nih!




Alpon jumppaohjelma piti sisällään ravityöskentelyä sekä suoralla että kaarevilla urilla, väistöjä sekä käynnissä että ravissa ja lopuksi laukkatyöskentelyä sopivasti hangesta lisävastusta hakien. 


Kun toisinaan pomppupalloa tai kenguruakin muistuttava Allu-poni oli sopivasti väsytetty, uskaltautui se rampakin tämän hevosen kyytiin. Istuntaa kehittävää ja nilkkaa venyttävää treeniä pitäisi nyt lisätä tämän naisen kunto-ohjelmaan, jos mielii maastoilemaan vielä joskus. Pitävillä kokopaikkahousuilla ja harjoitusravilla istunnan etukenous häviää, mutta kevyessä ravissa (ja varsinkin liukkailla housuilla) etukeno palaa heti, jolloin tasapaino on hakusessa. Ehkä menoa tällä kertaa auttoi myös koulusatula ja pidemmät jalustimet?

Hilla toista kertaa Alpon kyydissä sitten pitkän tauon. 



Oonasta on löytynyt ihan uusia puolia tämän syksyn ja talven aikana. Ravi on lyhentynyt ja muuttunut kaikin puolin miellyttävämmäksi. Hevonen uskaltaa (tai malttaa) rentoutua kuolaintuelle ja näin ravityöskentely on saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Alpon kisakauden päätösloma ja Roosan kouluratsastusinspiraatio ovat tehneet Oonalle varmasti hyvää kaikin puolin. 

Oona ihan pörisee mennessään kun on niin tyytyväinen :)



Aina siis voi kehittyä. Sitä vaan helposti antaa itselleen ja hevoselleen luvan "laiskotteluun" ja siitä omasta mukavuusalueesta ei mielellään luovuta. Mutta joskus tekee hyvää ylittää rajansa sillä siitä voi seurata uusia, mukavampia alueita, vai mitä Oona?

Ei aina uskoisi samaksi hevoseksi


Oonan jumppaohjelma pitää sisällään paljon erilaisia kaarevia, mutta isoja linjoja ravissa ja käynnissä, väistöjä käynnissä sekä myös laukkaa. Siinä onkin seuraavaa haastetta Roosalle ja Oonalle, nimittäin laukan työstäminen sileällä! Saa nähdä, minkälaista räpellystä on luvassa, vaikka eipä Oonalle varmasti laukkaan saa koskaan vastaavaa harmoniaa mitä nyt on saatu ravityöskentelyyn... ;)

"Rööt rööt"
Loppuun vielä video Roosan ja Alpon eilisistä matkatreeneistä. Keli mitä parhain ja ilmeisesti myös Allu oli ihan super <3 Treeni käsitti yhteensä 21,6 km, joka piti sisällään 15 + 15 minuutin laukkaharjoitteen. Taisi olla myös Alpon ensimmäinen laukkatreeni ilman Oonaa? "Kuka niitä hidasteita eteensä kaipaa," tuumaa Alpo. 

Alpon aherrus palkittiin lämpimällä melassivedellä, joka ruunapojalle maistuu nykyisin paremmin kuin hyvin. Taisi nytkin ihan pohjanmaan kautta mennä kahden ämpärin verran... Kovilla pakkasilla hevoset saivat lämmintä melassivettä iltaisin talliin tullessaan, ja nyt kun kelit ovat lauhtuneet, Alpo kyselee tunnollisesti mehun perään joka ilta! Tapojen ja herkkujen orja nro 3 meidän tallissa!

- Hilla

lauantai 9. tammikuuta 2016

271.5 kilometriä

Kausi 2015 oli minulle ja Ardakselle siirtymäaikaa kohti 80 kilometrin nopeuskilpailuita. Tavoitteiksi oli asetettu kesäkuun aluemestaruuskilpailut, sekä FEI-kvaalien metsästäminen loppukaudesta.


Kilpailukausi avattiin Alpon ja Oonan kanssa Liedossa 4.4. matkana 62 km. Kyseessä oli Alpon ensimmäinen yli 60 km matka, joka oli tarkoitus suorittaa maltillisella vauhdilla hyväksyttyä tulosta hakien. Kilpailu eteni ilman sen suurempia ongelmia, ainoastaan viimeisen lenkin puolivälissä Alpo tuntui hieman väsähtävän. Pehmeät tiet ja hokkikengät tekivät matkankulusta raskasta, kuten myös se, että olimme Alpon kanssa kulkeneet lähes koko matkan Oonan ja Hillan edellä. Vaihdoimme vetohevosta ja näin Oona johdatti Alpon varmoin askelin maaliin! Tuloksena minulle ja Alpolle 2.sija, Hillalle ja Oonalle 3. sija keskinopeudella 13,13km/h!


Seuraavan kerran kastelupullot ja juottoämpärit pakattiin autoon 2.5., jolloin suuntasimme Oonan kanssa Urjalaan. Matkana 76,4 km, joka oli tarkoitus taittaa hyväksyttyä tulosta hakien. Tulosta ei tällä kertaa kuitenkaan saatu, sillä ensimmäisen lenkin jälkeen päätimme keskeyttää kilpailun Oonan ollessa eläinlääkärintarkastuksessa hieman kankea liikkeiltään. Nämä kilpailut jäivätkin kesäkuun tuomien suurien muutosten takia Oonan kisakauden viimeisiksi kilpailuiksi. Hyväksyttyjä kilpailukilometrejä Oonalle kerääntyi vuonna 2015 yhteensä 62 km. Loppukauden Oona keskittyi pääasiassa Alpon kaverina treenaamiseen, laidunlomailuun, kotimaastoiluun, kentällä pipertämiseen ja Hillan kuntouttamiseen (ennen kaikkea henkisesti mutta myös fyysisesti).




Kesäkuussa suunnitelmat muuttivat täysin suuntaansa Hillan murtaessaan nilkkansa Oonan kanssa maastolenkillä ollessaan ja näin ollen Hilla olisi pois pelistä jonkin aikaa. Tämä tapahtui juuri ennen kesämme päätavoitetta - aluemestaruuskilpailuita, jotka pidettiin Paimiossa 6.6.2015. Kilpailupäivän aattona fiilikset kisaan lähtemisestä eivät olleet kovinkaan korkealla ja jo hetken mietin, lähdetäänkö ollenkaan matkaan. Hilla kuitenkin vaati kannusti meitä lähtemään kisaamaan ja niin hieman vajaalukuinen tiimi pakkasi tavarat mukaansa ja lähti kohti Paimiota. Taitettava matka oli Paimiossa 68,5 km ja aluemestaruustaistot käytiin tänä vuonna neljän ratsukon kesken. Matkanteko tuntui helpolta, kunhan reitinvarrella olevat lehmät oli ensin katsastettu (Alpon tapaan...) turvallisiksi ohittaa. Myös vajaalukuinen tiimi suoriutui päivästä erittäin onnistuneesti, jonka tuloksena saimme Alpon kanssa aluemestaruushopeaa keskinopeudella 15,3km/h!


Heinäkuun treenejä

Heinäkuu sujui treenatessa ja kesätöiden merkeissä. Hillakin pääsi kipsistään eroon ja varsinainen jalan kuntoitus sai alkaa pikkuhiljaa. Elokuun alussa, tarkalleen 8.8. suunnattiin naapuripitäjä Lietoon matkakisoihin. Tällöin taitettavana matkana oli 62 km, joka oli tarkoitus suorittaa hieman vauhdikkaammin. Helteisestä säästä huolimatta Alpo tuntui koko matkan hyvältä ja ruuna pysyi hienosti kokeneempien konkareisen vauhdissa mukana. Palautuminen oli kuumuudesta huolimatta nopeaa ja hevonen tuntui kaikin puolin jaksavan hyvin. Lopputuloksena hyväksytty tulos huikealla keskinopeudella 16,4 km/h! Loppu elokuu jatkettiin treeniä ja päästiin käymään valmentajankin silmänalla näyttäytymässä.




Valmennus Pirkkalassa

Syyskuussa olikin kauden viimeisten kilpailujen vuoro. Kilpailut käytiin Laitilassa 26.9. Matkana 79 km ja tavoitteena oli saada puuttuva kvaali kasaan. Kisapäivä oli varsin onnistunut, jossei Alpon ja hirvikärpäsen ikimuistoista kohtaamista oteta huomioon ;) Matkanteko tuntui helpolta, hevonen hyvältä, matkaseura oli mitä mainiointa ja päivän saldona vielä kaiken päälle luokkavoitto keskinopeudella 15,8 km/h - kertakaikkisen hieno kisakauden päätös!




Kaiken kaikkiaan Ardakselle hyväksyttyjä kilpailukilometrejä kertyi vuonna 2015 yhteensä 271,5 km.  Tällä kilometrimäärällä siirryimme matkaratsastuksen ratsukkokohtaisessa kilometrirankingissa (kaudelta 2015) sijalle neljä! Ratsujen tilastossa Alpo ylti kovasssa seurassa sijalle 6 ja itse olin ratsastajien kilometrirankingissä sijalla 10!


Lisäksi Hillan onnettomuuden myötä huoltotiimissämme tapahtui muutoksia ja isä sai kunnian siirtyä päähuoltajaksi eli henkilöksi, joka osallistuu ratsastajan kanssa aina eläinlääkärintarkastukseen. 

Huoltopäällikkö
No, juoksiko hyvin?
Kilpailukausi oli varsin onnistunut ja arvostan jokaista hyväksyttyä kilometriä. Toivotaan, että ensi kausi olisi vähintäänkin yhtä onnistunut! Kauden 2016 tavoitteista sen verran, että minun ja Alpon olisi tarkoitus viimeistellä FEI-kvaalit ja osallistua ensimmäiseen ulkomaan kisaamme, joka toivottavasti tapahtuisi CEI*80 km kilpailuluokan puitteissa. Oonan kanssa varmasti katsotaan sopivia kotimaankisoja johonkin väliin, Hillan kisaamisesta jatkossa ei vielä ole takeita, sillä jalka tulisi saada vielä paljon parempaan kuntoon kilpailemista ajatellen. Onneksi tässä lajissa voi olla mukana niin monella tavalla, ettei takuulla kukaan tiimistämme jää ulkopuoliseksi. 

- Roosa